Uusi ylioppilastalo

Tänään aiomme tutkia Uusi ylioppilastalo:tä, aihetta, joka on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja eri elämänalojen ihmisten huomion. Ilmestymisestään lähtien Uusi ylioppilastalo on herättänyt suurta kiinnostusta, koska se vaikuttaa yhteiskuntaamme ja jokapäiväiseen elämäämme. Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Uusi ylioppilastalo:n historiaan, tutkia sen vaikutuksia nykymaailmassa ja pohtia sen tulevaisuutta. Olitpa aiheen asiantuntija tai vain utelias oppimaan aiheesta lisää, tämä artikkeli tarjoaa täydellisen ja oivaltavan yleiskatsauksen Uusi ylioppilastalo:stä. Liity kanssamme tälle kiehtovalle matkalle!

Uusi ylioppilastalo
Uusi ylioppilastalo vuonna 2021
Uusi ylioppilastalo vuonna 2021
Koordinaatit 60°10′09.7″N, 024°56′24″E
Valmistumisvuosi 1910
Suunnittelija Armas Lindgren ja Wivi Lönn
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Johannes Haapasalo, Melankolikko, sangviinikko, flegmaatikko ja koleerikko.

Uusi ylioppilastalo (ruots. Nya studenthuset), alkuperäiseltä nimeltään Osakuntatalo, on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan HYYn uudempi ylioppilastalo Helsingissä Mannerheimintien varrella, osoitteessa Mannerheimintie 5, Vanhan Ylioppilastalon vieressä. Nimestään huolimatta vuonna 1910 valmistunut rakennus ei ole HYYn uusin ylioppilastalo, sillä vuonna 2008 valmistui Domus Gaudium. Uusi ylioppilastalo on osa ylioppilaskunnan omistamaa Kaivopihan kiinteistöä. Siinä sijaitsevat HYYn keskustoimisto sekä useiden osakuntien ja muiden opiskelijajärjestöjen tilat. Lisäksi osa rakennuksesta on vuokrattu ulkopuoliseen liike- ja toimistokäyttöön.

Uusi ylioppilastalo valmistui vuonna 1910, ja sen suunnittelivat arkkitehdit Armas Lindgren ja Wivi Lönn. Rakennuksessa toimii edelleen viisi Helsingin yliopiston viidestätoista osakunnasta: Eteläsuomalainen osakunta, Savolainen osakunta, Varsinaissuomalainen osakunta, Åbo Nation ja Östra Finlands Nation. Uuden ylioppilastalon A-rappu on edelleen vain opiskelijatoiminnan käytössä.

Historia

Talon alkuperäinen nimi oli Osakuntatalo ja sen pääkäyttäjiä yliopiston suomenkieliset osakunnat: Eteläsuomalainen osakunta, Hämäläis-Osakunta, Satakuntalainen Osakunta, Varsinaissuomalainen osakunta, Wiipurilainen Osakunta ja Savolainen osakunta. Myöhemmin talossa ovat majailleet myös Karjalainen Osakunta, Kymenlaakson Osakunta, Östra Finlands Nation sekä Åbo Nation.

1970-luvun alussa tilojen käyttö muuttui merkittävästi osakuntien menetettyä enemmistönsä HYY:n edustajistossa. HYY korotti paljon osakuntien vuokria, ja Uuteen ylioppilastaloon jäivät vain Savolainen Osakunta ja Varsinaissuomalainen osakunta.[1]

Rakennus

Sisätilojen jako on lähinnä Wivi Lönnin käsialaa, kun Armas Lindgren vastasi fasadin ulkoasusta.

Vuonna 1942 B-rappuun lisättiin kaksi kerrosta ja A-rappuun kattohuoneisto, joka nykyään tunnetaan eri opiskelijajärjestöjen keskuudessa vaihtelevasti nimillä Osis tai Vinni.[2]

Rakennuksen Ylioppilasaukiolle suuntautuvan pääsisäänkäynnin yläpuolella on neljä veistosta, jotka kuvanveistäjä Johannes Haapasalo teki Armas Lidgrenin ideoinnin mukaan. Vuolukiveen veistetyt hahmot kuvaavat neljää luonteenpiirrettä: melankolikko, sangviinikko, flegmaatikko ja koleerikko.[3]

Kortteliin on avattu hotelli ja Uuden ylioppilastalon tornikupolissa, jonne opiskelijoilla ja muulla yleisöllä oli ennen pääsy, on nykyisin yksityinen cocktailbaari.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Eerola, Jari: Uusi ylioppilastalo 100 vuotta Helsingin sydämessä, s. 152. Gaudeamus, 2010.
  2. ↑ Eerola, Jari: Uusi ylioppilastalo 100 vuotta Helsingin ytimessä, s. 123. Gaudeamus, 2010.
  3. ↑ Mikko Lindqvist: Uuden ylioppilastalon arkkitehtuuri Virtuaalinen arkkitehtuurikävely. 16.10.2000. Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia. Viitattu 4.7.2013.


Aiheesta muualla