Uussamanismi
Tässä artikkelissa perehdymme Uussamanismi:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen eri puolia ja ominaisuuksia, jotka tekevät siitä niin merkityksellisen nyky-yhteiskunnassa. Sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen perehdymme sen historiaan, kehitykseen ja merkitykseen nykyajan kontekstissa. Yksityiskohtaisen analyysin avulla saamme selville, kuinka Uussamanismi on vaikuttanut jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin sekä tarkempiin alueisiin, kuten kulttuuriin, talouteen tai politiikkaan. Laajalla ja monipuolisella lähestymistavalla pyrimme valaisemaan tätä erittäin tärkeää aihetta ymmärtääksemme paremmin ympäröivää maailmaa.
Uussamanismi (myös uusšamanismi[1]) on uskonnollinen tai hengellinen suuntaus, jossa modernin yhteiskunnan jäsenet pyrkivät omaksumaan samanistisia rituaaleja, oppeja tai käytäntöjä. Uussamanistisia liikkeitä on syntynyt 1900-luvun loppupuolelta alkaen, ja uussamanismi on kerännyt kannattajia lähinnä länsimaissa. Vaikka liikkeet ovat leimallisesti kehittyneisiin länsimaisiin yhteiskuntiin liittyviä, pyrkivät ne ottamaan vaikutteita etenkin Mesoamerikan, Pohjois-Amerikan, ja Amazonin alkuperäiskansoilta. Uussamanismissa näiden kulttuurien tarjoamia vaikutteita tyypillisesti poimitaan eklektisesti valikoiden. Vaikutteiden lähteenä toimivat etenkin kirjallisuus- ja internetaineistot. samanistisia oppeja usein tulkitaan ideolisoiden ja romantisoiden, ilman suoraa yhteyttä alkuperäiseen samanistiseen traditioon.[2]
Uussamanismi muistuttaa monilta osin New age-liikkettä ja uuspakanuutta. Kaikki nämä ovat modernille ja urbaanille yhteiskunnalle ominaisia henkisiä suuntauksia, jotka pyrkivät omaksumaan ajatuksia perinteisistä samanistisista tai luonnonuskontoihin liittyvistä traditioista. Kaikki ne ovat myös keskittyneet henkilön yksilöllisen kehittymisen edistämiseen uskonnollisluonteisten rituaalien ja harjoitteiden kautta. uussamanismissa samanistiset rituaalit esitetäänkin esimerkiksi keinona parantaa mielen hyvinvointia tai saavuttaa uusia mielentiloja.[2]
Uussamanismin ja samanismin eroavaisuudet
Uussamanismin ja luonnonkansojen keskuudessa esiintyvien samanististen uskomusjärjestelmien välillä on lukuisia keskeisiä eroja. Samanismissa samaani on yhteisönsä keskeinen henkilö, jonka rooli nähdään tyypillisesti sekä oman yhteisönsä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistajana, mutta ennen kaikkea kosmisen luonnonjärjestyksen ylläpitäjänä. Uussamanismissa henkisyyttä pyritään puolestaan harjoittamaan yksilöllisesti. Yhteisöä lujittavaa samaanin roolia ei välttämättä esiinny, vaan jokainen uussamanismin harjoittaja pyrkii harjoitteilla pikemmin edistämään omaa henkistä kehitystään tai hyvinvointiaan ja samanismi tarjoaa tähän lähinnä myyttisen paradigman, jonka kautta harjoitteita ja niihin liittyvää hengellistä symboliikkaa voidaan kehittää.[2]
Samanistiset yhteiskunnat myös syntyivät ja kehittyivät nyky-yhteiskuntaia primitiivisemmissä oloissa, joissa elämä on huomattavasti nyky-yhteiskuntia epävarmempaa ja vaarallisempaa. Uussamanismi taas on leimallisesti kehittyneiden yhteiskuntien urbaaniin väestöön liittyvä ilmiö. Näin ollen alkuperäisen samanismin taustalla vaikuttava kokemusmaailma, joka perustuu tarpeeseen turvata jatkuvuuden tunne omassa elinpiirissä, on varsin kaukana uussamanismin harjoittajien tyypillisestä kokemusmaailmasta.[2]
Lähteet
- ↑ Finto: YSA: uusšamanismi finto.fi. Viitattu 13.5.2023.
- ↑ a b c d Raz M: On Neo-Shamanism Theological and Religious Archetypes. 27.3.2020. Viitattu 5.5.2023. (englanniksi)