Užice

Tässä artikkelissa tutkimme Užice:n kiehtovaa maailmaa, aihetta, joka on kiinnittänyt lukemattomien ihmisten huomion historian aikana. Užice:llä on ollut merkittävä rooli elämän eri aloilla sen alkuperästä nykypäivän merkitykseen. Tarkastellaan yksityiskohtaisen analyysin avulla Užice:n eri puolia ja korostetaan sen vaikutuksia yhteiskuntaan, kulttuuriin ja tieteeseen. Tämän retrospektiivisen ja tulevaisuuden näkökulman avulla tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan kattavan käsityksen Užice:stä ja sen vaikutuksesta nykymaailmaan.

Užice
(Ужице)
Näkymä Užiceen vanhasta linnoituksesta.
Näkymä Užiceen vanhasta linnoituksesta.
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna
Užicen kunnan sijainti Serbiassa.
Užicen kunnan sijainti Serbiassa.

Koordinaatit: 43°51′N, 19°51′E

Valtio Serbia
Serbian piirikunnat Zlatiborin piirikunta
Hallinto
 – Pormestari Jovan Marković[1]
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 666,7 km²
Väkiluku (2002) 83 022
 – Väestötiheys 124.5 as./km²
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2
Postinumero 31000
Suuntanumero(t) +381 31









Užice (serb. Ужице) on kaupunki ja kunta Serbiassa. Se on Zlatiborin piirikunnan pääkaupunki. Kunta on pinta-alaltaan 666,7 neliökilometriä. Siellä oli 83 022 asukasta vuonna 2002, ja niistä 55 025 asuu samannimisessä keskustaajamassa. Užicen kaupunki sijaitsee Đetinjajoen varrella, kapeassa ja pitkässä jokilaaksossa.[2]

Historia

Ensimmäinen merkittävä maininta Užicesta on dokumentissa, joka on päivätty lokakuun yhdeksännelle päivälle 1329. Kaupunki oli 1300-luvun puolivälissä Vojislav Vojinovićin hallinnassa. Hänen kuoleman jälkeen valtaan nousi Nikola Altomanović, joka lähti laajentamaan valtakuntaansa. Naapurihallitsijat serbialainen Lazar ja bosnialainen Tvrtko I liittoutuivat Altomanović vastaan. Altomanović kärsi tappion 1373, ja hän sokeutui taistelussa. Tämän jälkeen Užice siirtyi Lazarin alaisuuteen.[3]

Serbihallinnon rapistuessa osmanit valloittivat Užicen alueen. Itävallan ja osmanien välisten sotien aikana 1600-luvun lopussa ja 1700-luvulla Užicesta tuli tärkeä sotilaallinen keskus. Myöhemmin 1800-luvulla serbien ensimmäisen kansannousun aikana Užicen merkitys kasvoi. Užice vapautui osmanivallasta 1805. Osmanien kukistettua kansannousun kaupunki päätyi takaisin osmanihallintoon 1813. Lopullisesti osmaniaikakausi päättyi Užicessa 1862.[3]

Ensimmäiset osmanien jälkeiset tilastot kertovat, että Užicessa oli 3 163 asukasta. Kaupungin kaava hyväksyttiin 1871, ja sen jälkeen kaupunki alkoi kehittyä.[3] Užice oli ensimmäisiä serbikaupunkeja, jotka sai sähköt ja nykyaikaista energiaa kaupungin kehittämiseksi Užicen vesivoimalan ansiosta. Se avattiin vuonna 1899. Uuden energian ansiosta kaupungin teollisuus alkoi kehittyä.[4]

Toisen maailmansodan aikana Užicesta tuli lyhytaikaisen Užicen tasavallan keskus. Tasavalta oli itsenäisenä 14. syyskuuta – 29. marraskuuta 1941.[4]

Lähteet

  1. ↑ The mayor of the City of Užice Užice: City of Užice. Arkistoitu 1.3.2010. Viitattu 1.3.2010. (englanniksi)
  2. ↑ Uzice Užice: City of Užice. Arkistoitu 13.3.2010. Viitattu 1.3.2010. (englanniksi)
  3. ↑ a b c Užice – centre of the Zlatibor District Travel Serbia. 11.9.2009. Arkistoitu 15.11.2009. Viitattu 1.3.2010. (englanniksi)
  4. ↑ a b Užice municipality Regional Chamber of Commerce. Viitattu 1.3.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla