Väisälänmäki

Tässä artikkelissa aiomme tutkia Väisälänmäki:tä perusteellisesti ja kuinka se on vaikuttanut elämämme eri puoliin. Syntymisestään nykyiseen kehitykseensä Väisälänmäki on ollut tutkimuksen ja keskustelun kohteena eri aloilla ja tieteenaloilla. Vuosien varrella Väisälänmäki on herättänyt suurta kiinnostusta ja uteliaisuutta yhteiskunnassa, ja se on ollut inspiraation lähde lukuisille tutkimuksille ja projekteille. Tässä mielessä on kiehtovaa analysoida, kuinka Väisälänmäki on vaikuttanut tapaan, jolla havaitsemme ympäröivän maailman, sekä ihmissuhteihimme ja jokapäiväiseen elämäämme. Tällä tavoin toivomme tarjoavamme täydellisen ja yksityiskohtaisen kuvan Väisälänmäki:n vaikutuksesta jokapäiväiseen elämäämme.

Näkymä Väisälänmäeltä.
Väisälänmäen sijainti Pohjois-Savon kartalla
Väisälänmäen sijainti Pohjois-Savon kartalla.

Väisälänmäki on Lapinlahdella, kymmenen kilometriä kuntakeskuksesta länteen sijaitseva kylä ja Suomen kansallismaisema.[1][2] Museovirasto on luokitellut Väisälanmäen kylän valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[3] Väisälänmäen korkein kohta, Linnanmäki, kohoaa 220 metrin korkeuteen meren pinnasta katsottuna ja 135 metrin korkeuteen Onkivedestä katsottuna. Mäen päällä sijaitsee vuonna 1995 rakennettu näköalatorni.[2]

Mäen läpi kiertää noin 2,5 kilometrin pituinen luontopolku, jonka varrella on useita levähdyspaikkoja, kota, sekä kesäisin auki oleva kahvila Karjamaja. Väisälänmäellä käy kesäisin tuhansia kävijöitä. Siellä järjestetään myös joitain tapahtumia, kuten Karjankutsun SM-kisat.

Historia

Väisälänmäen ensimmäinen tunnettu asukas on 1500-luvulta, ja vuonna 1664 Väisälänmäki mainittiin veroluettelossa. Kaskiviljely aloitettiin Väisälänmäellä 1700-luvun lopulla ja sitä harjoitettiin laajalti vielä 1800-luvulla. Kaskiviljelystä näkyy edelleen jälkiä.

Väisälänmäen vaikutus taiteeseen

Eero Järnefeltin Raatajat rahanalaiset, 1893.

Väisälänmäen maisema on innoittanut monia taiteilijoita. Eero Järnefelt kävi 1890-luvulla Väisälänmäellä useita kertoja, ja maalasi siellä muun muassa teoksen Isäntä ja rengit (1893), sekä väisälänmäkeläisten kaskeamista kuvaavan Raatajat rahanalaiset, josta Lapinlahden vaakuna on saanut aiheensa. Väisälänmäellä syntynyt Pekka Halonen puolestaan maalasi siellä ainakin teoksen Maisema vuorelta, ja myös hänen veljensä Antti Halonen käytti maisemaa teoksissaan. 1970- ja 1980-luvuilla Raimo Puustinen vieraili Väisälänmäellä useita kertoja ja loi maiseman pohjalta teoksen Fuuga Savonia.

Kuvia

  • Vuonna 1995 rakennettu näköalatorni
    Vuonna 1995 rakennettu näköalatorni
  • Näkymä tornista
    Näkymä tornista
  • Lampi
    Lampi
  • Luontopolkua
    Luontopolkua

Lähteet

  1. ↑ Kansallismaisemat 11.7.2014. ymparisto.fi. Viitattu 2.7.2019.
  2. ↑ a b Ylä-Savon karttapalvelu: Väislänmäen sijainti, Lapinlahti Ylä-Savon karttapalvelu, yla-savo.fi. Viitattu 2.7.2019.
  3. ↑ Väisälänmäen kylä (Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY) Museovirasto. Viitattu 2.7.2019.

Aiheesta muualla