Tässä artikkelissa tutkimme Värälä:tä yksityiskohtaisesti, aihetta, joka on kiinnittänyt monien asiantuntijoiden huomion viime vuosina. Värälä on monimutkainen ja kiehtova aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta sekä akateemisessa yhteisössä että suuressa yleisössä. Seuraavilla sivuilla analysoimme Värälä:n eri puolia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Sukellamme Värälä:een liittyviin keskusteluihin, tutkimukseen ja teorioihin tavoitteenaan tarjota kattava ja ajantasainen näkemys tästä jatkuvasti kehittyvästä aiheesta.
Värälä on kylä ja Kouvolan tilastollinen pienalue Elimäen suuralueella, Korian kaupunginosassa. Värälässä sijaitsee myös samanniminen kartano.
Kaarle IX lahjoitti Elimäen neljänneksen ja samalla Värälän kartanon vuonna 1608 ikuiseksi rälssiksi Henrik Wreden puolisolle Gertrud von Ungernille. Värälässä solmittiin Ruotsin ja Venäjän välinen Värälän rauha vuonna 1790. Sopimukseen kuului, että maiden välinen raja säilyi ennallaan. Paikalle on pystytetty muistokivi. Kartanon nykyinen päärakennus on valmistunut 1870-luvulla.[1]
Värälän rauhankivi sijaitsee lähellä Sikomäkeä, jota on aikaisemmin kutsuttu Kuninkaanvuoreksi siksi, että Kustaan sodan aikana uskottiin Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n komentopaikan sijainneen siellä. Hän oli tullut johtamaan sotatoimia 9. kesäkuuta 1789. Värälään oli varustettu sotilaleiri, missä oli muun muassa valleja ja tykkipatteri. Värälän rauhankivessä on veistettynä tieto, että Värälän rauha olisi solmittu 19. elokuuta 1790 (sopimuksen ratifiointi Värälässä sopimusasiakirjan mukaan), mutta yleisissä historianteoksissa viitataan päivään 14. elokuuta 1790 (rauhan solmiminen). Ruotsin kuningaskuntaa Värälän rauhanneuvotteluissa edusti Gustav Mauritz Armfelt ja Venäjän keisarikuntaa Otto Ingerström.[2] Joidenkin lähteiden mukaan rauhan sopimusasiakirjat vaihdettiin juhlallisesti 20. elokuuta 1790 Värälässä, Rauhan temppeliksi kutsutussa väliaikaisessa kahdeksanpylväisessä paviljongissa.[3]