Nykymaailmassa Vaškivtsi:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Vaškivtsi on asettanut itsensä keskeiseksi aiheeksi nykyajan vuoropuhelussa sen vaikutuksista nyky-yhteiskuntaan ja sen vaikutuksiin arjessa. Yleisön huomion lisääntyessä jatkuvasti, Vaškivtsi on herättänyt loputtomasti kysymyksiä ja keskusteluja, mikä on herättänyt ennennäkemättömän kiinnostuksen oppia lisää sen eri puolista. Tässä artikkelissa tutkimme tiiviisti Vaškivtsi:n tärkeyttä ja sen vaikutusta eri alueilla tarjoamalla kattavan yleiskatsauksen, jonka avulla lukijat voivat ymmärtää tätä ilmiötä paremmin.
Vaškivtsi (Вашківці) |
|
---|---|
![]() Mykolajivin kirkko. |
|
![]() lippu |
![]() vaakuna |
![]() ![]() Vaškivtsi |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Ukraina |
Alue | Tšernivtsin alue |
Piiri | Vyžnytsjan piiri |
Historiallinen maininta | 1431 |
Magdeburgin oikeudet | 1767 |
Pinta-ala ([1]) | |
– Kokonaispinta-ala | 6,8 km² |
Väkiluku (2022) | 5 215 |
Vaškivtsi (ukr. Вашківці), on kaupunki Tšernivtsin alueen Vyžnytsjan piirissä Ukrainassa. Kaupunki sijaitsee Tonavan valuma-alueeseen kuuluvan Prutjoen sivuhaaran Tšeremošin varrella, 32 kilometriä aluekeskus Tšernivtsistä länteen.[1][2][3][4][5]
Tammikuun keskilämpötila on −4,8 ja heinäkuun +18,9 celsiusastetta. Keskimääräinen vuosisademäärä on 675 millimetriä.[4]
Ukrainan tilastokeskus arvioi kaupungin väkiluvuksi 5 215 (2022).[6] Vuonna 2001 siellä oli 5 987 (5 918[7]) asukasta,[1] joista ukrainalaisia oli 97,99 % ja venäläisiä 1,35 %.[7] Vuoden 1989 väestönlaskennassa kirjattiin 5 811 asukasta.[8]
Kaupungista on löydetty varhaisslaavilaisen asutuksen jäänteitä. Paikkakunta mainitaan historiallisissa dokumenteissa ensimmäisen kerran vuonna 1431. Magdeburgin oikeudet se sai 1767. Vuodesta 1903 Vaškivtsi oli kihlakuntakaupunki.[2][1][3][4]
Ukrainan kesän 2020 aluehallintouudistuksen jälkeen ja ennen sitä Vaškivtsi on kuulunut Vyžnytsjan piiriin.[9][1][2][3][4][8] Vuosina 1940–1962 kaupunki toimi Vaškivtsin piirin keskuksena.[2][1]