Vaaksiaiset
Nykyään Vaaksiaiset on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Alan asiantuntijoista aiheeseen vasta tutustuviin Vaaksiaiset on onnistunut vangitsemaan monipuolisen ja kasvavan yleisön huomion. Syventääksemme sen merkitystä ja laajuutta, tässä artikkelissa tutkimme Vaaksiaiset:n tarjoamia erilaisia näkökulmia ja panoksia. Tarkoituksena on tarjota täydellinen ja rikastuttava analyysi. Samoin tarkastelemme Vaaksiaiset:n vaikutuksia ja käytännön sovelluksia eri alueilla korostaen sen merkitystä ja vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa.
| Vaaksiaiset | |
|---|---|
 Pihakaalikirsikäs (Tipula paludosa) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Kaksisiipiset Diptera |
| Alalahko: | Sääsket Nematocera |
| Heimo: |
Vaaksiaiset Tipulidae Latreille, 1802 |
| Alaheimot | |
| Katso myös | |
Vaaksiaiset (Tipulidae) eli vaapsahaiset on sääskiin kuuluva kaksisiipisten heimo, johon kuuluu yli 14 000 lajia. Se on suurin kaksisiipisten heimo. Täysikasvuiset vaaksiaiset ovat tyypillisesti siroja ja erittäin pitkäjalkaisia lentäjiä, joiden siipien kärkiväli on keskimäärin 10–65 millimetriä, joillain Holorusia-suvun yksilöillä jopa 11 cm[1].
Pohjoisissa murteissa hyönteistä on kutsuttu kirsisääskeksi.[2] Myös joissakin murteissa käytetään nimiä (k)ronkkahyttynen[3] tai harakrankka.
Vaaksiaiset eivät pistä, eivätkä pure. Aikuisena ne ovat joko kokonaan syömättä tai juovat mettä. Vaaksiaisten toukat syövät kasveja, matoja ja pieniä toukkia. Ne ovat muiden eläinten saaliseläimiä ja merkityksellisiä ravinteiden kierrossa.[4]
Suomessa on havaittu 338 vaaksiaislajia. Lajirunsaus on suurimmillaan eteläisessä Suomessa.[2]
Suomesta Kittilästä löytyi keväällä 2012 uusi vaaksiainen, Tipula recondita.[5]
Lähteet
- ↑ Moon, Louise: ‘World’s biggest’ mosquito with 11cm wing span found in southwest China South China Morning Post. 25.4.2018. Viitattu 10.7.2021.
- ↑ a b Suomen vaaksiaislajisto luultua runsaampi 17.1.2013. Turun yliopisto. Arkistoitu 1.8.2018. Viitattu 23.8.2015.
- ↑ Kronkkahyttynen Suomen murteiden sanakirja. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 10.7.2021.
- ↑ Nenonen, Säde: Uusi vaaksiaislaji lumosi hyönteistutkijan. Helsingin Sanomat, 22.5.2012. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Länkinen, Tiina: Uusi sääskilaji löytyi Kittilästä Yle Uutiset. 11.5.2012. Viitattu 23.8.2015.
Aiheesta muualla
- Catalogue of the Craneflies of the World (englanniksi)
- Ympäristö.fi (Suomen vaaksiaiset, kummitussääsket, perhossääsket, sinkilähyttyset ja norosääsket (Diptera, Nematocera) – ekologia, levinneisyys ja uhanalaisuus, Alustava raportti, 2006)