Vaalirikokset

Nykyään Vaalirikokset:stä on tullut toistuva aihe keskusteluissa ja keskusteluissa maailmanlaajuisesti. Vaalirikokset:n tärkeys heijastuu sen vaikutuksissa yhteiskuntaan, talouteen ja politiikkaan, joten se on kiinnostava kohde niin tutkijoille, johtajille kuin kansalaisillekin. Kautta historian Vaalirikokset on aiheuttanut useita muutoksia ja muunnoksia, mikä on herättänyt sekä innostusta että kiistoja. Tässä artikkelissa käsittelemme useita Vaalirikokset:een liittyviä näkökohtia ja analysoimme sen vaikutuksia eri yhteyksissä. Vaikutuksestaan ​​jokapäiväiseen elämään rooliinsa globaalilla näyttämöllä Vaalirikokset on edelleen tärkeällä paikalla kaikkien asialistalla.

Vaalirikokset ovat yleisiin vaaleihin ja äänestyksiin liittyviä rikoksia. Niitä koskevat säännökset sisältyvät Suomen rikoslain 14 lukuun. Vaalirikoksia ovat vaalirikos, vaalilahjonta, vilpillinen äänestäminen ja vaalituloksen vääristäminen.[1] Vaalirikokset ovat yksi ryhmä valtiollisia rikoksia eli valtiollisen ja yhteiskunnallisen elämän perusteisiin kohdistuvia rikoksia.[2]

Vaalirikoksia koskeva lainsäädäntö uudistettiin vuonna 1995 rikoslain kokonaisuudistuksen toisessa vaiheessa. Suurin muutos oli sääntelyn ulottaminen kansalaisten yleisiin poliittisiin oikeuksiin entisen vaalivapauden suojaamisen lisäksi. Rikoslakiin sisällytettiin kokonaan uudet säännökset, joiden nimeksi tuli poliittisten toimintavapauksien loukkaaminen ja kokouksen estäminen.[3] Samalla poistettiin myös vaali­rikosten rangaistuksena siihen saakka ollut vaalioikeuden menettäminen.

Lähteet

  1. ↑ Factum. Uusi tietosanakirja, Weilin+Göös 2005, ISBN 951-35-6646-3, osa 7, sivu 442, hakusana vaalirikokset.
  2. ↑ Backman, Eero: Valtiolliset rikokset. Teoksessa Encyclopædia Iuridica Fennica, Suomalainen lakimiesyhdistys 1995, ISBN 951-855-135-9, osa IV, palstat 804–806.
  3. ↑ Nuutila, Ari-Matti: Rikokset poliittisia oikeuksia vastaan. Teoksessa Lappi-Seppälä, Tapio et al.: Rikosoikeus, WSOYpro 2009, ISBN 978-951-0-33997-8, sivu 313.