Vaira Vīķe-Freiberga
Nykymaailmassa Vaira Vīķe-Freiberga:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Yhteiskuntavaikutuksistaan globaaleihin vaikutuksiinsa Vaira Vīķe-Freiberga on kiinnittänyt niin akateemikkojen, tiedemiesten, poliitikkojen kuin tavallisten kansalaisten huomion. Sen vaikutus kattaa eri aloja taloudesta kulttuuriin, mukaan lukien teknologia ja ympäristö. Tässä artikkelissa perehdymme Vaira Vīķe-Freiberga:n maailmaan tutkiaksemme sen eri puolia ja ymmärtääksemme sen merkityksen ja vaikutuksen nykyään.
| Vaira Vīķe-Freiberga | |
|---|---|
.jpg) Vaira Vīķe-Freiberga vuonna 2009. |
|
| Latvian presidentti | |
| Pääministeri |
Vilis Krištopans Andris Šķēle Andris Bērziņš Einars Repše Indulis Emsis Aigars Kalvītis |
| Edeltäjä | Guntis Ulmanis |
| Seuraaja | Valdis Zatlers |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1. joulukuuta 1937 Riika, Latvia, |
| Puoliso | Imants Freibergs |
| Tiedot | |
| Puolue | sitoutumaton |
 Nimikirjoitus |
|
|
|
|
Vaira Vīķe-Freiberga O.Q. (s. 1. joulukuuta 1937 Riika) on entinen Latvian presidentti. Hänet valittiin ensimmäiselle kaudelleen 1999 ja uudelleen 2003. Hänen edeltäjänsä oli Guntis Ulmanis. Heinäkuussa 2007 hänen seuraajakseen tuli Valdis Zatlers.
Vīķe-Freibergan vanhemmat lähtivät Latviasta pakolaisina vuonna 1944 ja asuivat Saksassa, Marokossa ja Kanadassa. Vīķe-Freiberga opiskeli Toronton yliopistossa Mississaugassa ja McGill-yliopistossa. Hän sai tohtorin arvon psykologiasta 1965 ja työskenteli professorina Université de Montréalissa 1965–1998. Osa hänen tutkimustyöstään oli latvialaisen kansankirjallisuuden parissa. Hän on asunut Kanadassa lähes koko elämänsä.
Vuonna 1998 Vaira Vīķe-Freiberga palasi Latviaan johtamaan Latvijas Institūtu'ia, joka edusti latvialaisia ulkomailla. Kesäkuussa 1999 hänet valittiin Latvian presidentiksi ensimmäisenä naisena. Hän ei ollut aluksi ehdokkaana, mutta parlamentti ei saanut valituksi presidenttiä ensimmäisellä kierroksella, joten Vīķe-Freiberga valittiin puolueista riippumattomana tunnettuna ja kunnioitettuna kompromissiehdokkaana.
Vaira Vīķe-Freiberga on ollut hyvin suosittu latvialaisten keskuudessa. Virkakaudella hänen kannatuslukunsa olivat 70–85 % välillä. Hän oli aktiivinen erityisesti ulkopolitiikassa, jossa hän kritisoi Venäjää ja edisti Latvian Naton ja Euroopan unionin jäsenyyttä, ja tuki vahvasti Yhdysvaltain toimia Irakissa. Vīķe-Freibergan Yhdysvaltain-myönteisyyden seuraus oli, että vuoden 2006 Nato-huippukokous pidettiin vasta 2004 Natoon liittyneessä Latviassa.
Vīķe-Freiberga vaati Venäjää pyytämään anteeksi Neuvostoliiton Baltian maiden miehitystä. Toisaalta hän oli ainoa Baltian maiden valtionpäämies, joka osallistui Moskovassa 60. voitonpäivän juhlallisuuksiin.
Vaira Vīķe-Freiberga on naimisissa Imants Freibergsin kanssa, joka on tietotekniikan professori Université du Québec à Montréalissa. Heillä on kaksi lasta.
Syksyllä 2006 Vaira Vīķe-Freiberga nimettiin Viron, Latvian ja Liettuan yhteiseksi ehdokkaaksi YK:n pääsihteeriksi. Hänet valittiin joulukuussa 2007 Euroopan unionin tulevaisuusryhmän, ns. ”viisaiden miesten ryhmän” varapuheenjohtajaksi.[1]
Lähteet
- ↑ Espanjan Gonzalez EU-viisaiden johtoon YLE. Viitattu 14.12.2007.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vaira Vīķe-Freiberga Wikimedia Commonsissa
.svg){kind=small}
