Valkokatka
Tässä artikkelissa aiomme tutkia Valkokatka:n kiehtovaa historiaa, aihetta, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion vuosien varrella. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan Valkokatka on ollut ratkaisevassa roolissa muotoillessamme tapaamme ymmärtää maailmaa. Tässä artikkelissa tarkastelemme yksityiskohtaisesti Valkokatka:n tärkeimpiä puolia sen ensimmäisistä ilmenemismuodoista viimeisimpiin innovaatioihin, jotka ovat mullistaneet tapamme nähdä sen. Lisäksi saamme selville, kuinka Valkokatka on jättänyt jälkensä populaarikulttuuriin vaikuttaen kaikkeen taiteesta ja muodista politiikkaan ja teknologiaan. Valmistaudu uppoutumaan Valkokatka:n jännittävään universumiin ja löydä kaikki, mitä tällä ilmiöllä on meille tarjottavanaan.
| Valkokatka | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Äyriäiset Crustacea |
| Luokka: | Kuoriäyriäiset Malacostraca |
| Lahko: | Katkat Amphipoda |
| Heimo: | Pontoporeiidae |
| Suku: | Monoporeia |
| Laji: | affinis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Monoporeia affinis |
|
| Katso myös | |
Valkokatka (Monoporeia affinis) on pieni Itämeressä, Jäämeressä ja Pohjolan järvissä elävä äyriäinen. Aikuinen valkokatka on 7–11 millimetriä pitkä, kellanvaalea ja litteän puolikaaren muotoinen. Valkokatka kaivautuu pehmeään meren- tai järvenpohjaan ja syö hajoavaa eloperäistä ainesta. Se on tärkeää ravintoa monille kaloille. Valkokatka on herkkä saasteille ja ilmaston muutoksille.[2][3]
Valkokatkat parittelevat vain kerran elämässään. Tämä tapahtuu syksyllä, ja naaras kantaa poikasia koko talven. Keväällä syntyy 20–30 poikasta.[3]
Lähteet
- ↑ Risto Väinölä: Valkokatka – Monoporeia affinis Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ Merenkurkun pohjaeläimistöä Ymparisto.fi. Viitattu 21.6.2020.
- ↑ a b Valkokatka Monoporeia affinis & Merivalkokatka Pontoporeia femorata LuontoPortti. Viitattu 21.6.2020.