Valokalat

Nykymaailmassa Valokalat on saavuttanut suuren merkityksen eri alueilla. Politiikasta populaarikulttuuriin Valokalat on noussut jatkuvan keskustelun aiheeksi ja kiinnostaa hyvin monenlaista yleisöä. Ajan myötä Valokalat on kehittynyt ja saanut uusia ulottuvuuksia, jotka ovat kiinnittäneet sekä asiantuntijoiden että harrastajien huomion. Tässä artikkelissa tutkimme Valokalat:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta nykymaailmaamme. Sen historiasta sen seurauksiin tulevaisuutta ajatellen sukeltamme yksityiskohtaiseen analyysiin, joka valaisee tätä nykyään niin merkityksellistä ilmiötä.

Valokalat
Pistevalokala (Myctophum punctatum)
Pistevalokala (Myctophum punctatum)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Valokalat
Myctophiformes
Regan, 1911[1]
Heimot
Katso myös

  Valokalat Wikispeciesissä
  Valokalat Commonsissa

Valokalat (Myctophiformes) on viuhkaeväisiin kuuluva kalalahko.

Tyypillisiä piirteitä

Varhaisimmat valokalojen lahkoon kuuluvat fossiilit on ajoitettu myöhäiselle liitukaudelle. Nykyään lahkoon kuuluu kaksi heimoa ja noin 245 lajia ja lahko on ainoa ylälahkossa Scopelomorpha. Valokalat ovat sukua auloppikaloille ja muistuttavat niitä, mutta eroavat eräiden lihastensa ja valoelimiensä perusteella. Lahkon lajien ruumis on litteähkö ja niillä on rasvaevä. Tunnusmerkillisiä piirteitä ovat myös valoelimet ja suurikokoinen kuonon kärjessä oleva suu. Valokalojen heimon kaloilla on sekä kehittyneitä, että primitiivisiä piirteitä. Rasvaevän säilyminen on primitiivinen piirre. Yläleuka ja kita ovat erillään toisistaan samoin kuin kehittyneimmillä kalalahkoilla. Lahkon lajien luokittelu perustuu kuulokivielimiin ja valoelimiin.[1][2][3][4]

Levinneisyys

Valokalat ovat syvänveden kaloja, joita tavataan kaikista valtameristä. Ne elävät päivisin yli 200 metrin syvyydessä ja tulevat öisin lähemmäs pintaa. Lahko lajit muodostavat suurimman syvissä vesissä elävän kalaryhmän ja ne ovat tärkeää ravintoa muille kaloille ja eläimille.[4]

Lähteet

  1. ↑ a b Joseph S. Nelson & Hans-Peter Schultze & Mark V. H. Wilson: Origin and Phylogenetic Interrelationships of Teleosts, s. 146. Verlag Dr. Friedrich Pfeil, 2010. ISBN 978-3899371079 Teoksen verkkoversio Viitattu 21.07.2011. (englanniksi)
  2. ↑ Order Summary for Myctophiformes (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 21.7.2011. (englanniksi)
  3. ↑ Joseph S. Nelson: Fishes of the world, s. 223. John Wiley and Sons, 2006. ISBN 978-0-471-25031-9 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 21.7.2011. (englanniksi)
  4. ↑ a b Gene S. Helfman, Bruce B. Collette, Douglas E. Facey & Brian W. Bowen: The diversity of fishes, s. 283. John Wiley and Sons, 2009. ISBN 978-1-4051-2494-2 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 21.7.2011. (englanniksi)