Valtioateismi

Nykymaailmassa Valtioateismi on aihe, joka herättää edelleen kiinnostusta ja keskustelua. Valtioateismi on jatkossakin tutkimus- ja analyysikohteena ympäri maailmaa joko yhteiskuntavaikutuksensa, populaarikulttuurin merkityksen tai tieteenalan merkityksen vuoksi. Valtioateismi on jättänyt historiaan lähtemättömän jäljen alkuperästään tämän päivän vaikutuksiin, ja sen merkitys jatkuu edelleen. Tässä artikkelissa käsittelemme Valtioateismi:een liittyviä eri näkökohtia, tutkimme sen eri puolia ja sen vaikutusta nykymaailmaan.

Osa artikkelisarjaa
Ateismi
Keto-orvokki on vanha vapaa-ajattelijaliikkeen tunnus.
Historia
Käsitteet
Yhteiskunta
Järjestöt
Teokset
Henkilöt
Lisää aiheesta

Valtioateismi tarkoittaa valtion harjoittamaa uskontojen tukahduttamista ateismin hyväksi.[1] Maailman ainoa virallisesti täysin ateistinen valtio oli kommunistinen Albania, jossa vuonna 1967 kiellettiin lainsäädännöllä kaikki uskonnonharjoittaminen.[2]


Valtioateismia harjoittavat valtiot

Valtiot , jotka aiemmin harjoittivat valtioateismia

Neuvostoliitto

Pääartikkeli: Uskonto Neuvostoliitossa

Vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen Neuvostoliiton johtaja Vladimir Lenin erotti kirkon valtiosta ja koulun kirkosta. Perustuslailla säädettiin, että maassa vallitsee uskonnonvapauden ja ateistisen propagandan vapaus.[3]

Aluksi bolševikit suhtautuivat uskontoon harmittomana taikauskona, joka vähitellen tieteen edetessä tulisi häviämään. Vuonna 1921 suhtautuminen kuitenkin muuttui ja puolue omaksui uuden ”taistelevan ateismin” ja ”taistelevan materialismin” periaatteet, joiden perusteella aloitettiin laaja uskonnonvastainen propagandakampanja. Jumalattomien liiton (myöhemmin Taistelevien jumalattomien liitto) suoritti ateismin levitystyötä.[4] Vuodesta 1926 vuoteen 1932 järjestön jäsenmäärä kasvoi tasaisesti 87 000:sta 5,6 miljoonaan jäseneen.[4]

Vuoden 1937 väestönlaskennan tuloksien perusteella 57 % neuvostoliittolaisista kuitenkin edelleen luokitteli itsensä uskovaisiksi. Tuloksen johdosta Stalin toimeenpani Jumalattomien liitossa käyntiin laajat puhdistukset liian hitaan uskonnon hävittämisen vuoksi. Toisen maailmansodan aikana erityisesti ortodoksinen kirkko otettiin mukaan Saksan vastaiseen sotaponnistukseen, ja uskontojen vaino laimeni. Vuonna 1943 toimintansa lopettaneen Taistelevien jumalattomien liiton työn jatkajaksi perustettiin vuonna 1947 Poliittisen ja tieteellisen tiedon levittämisyhdistys eli Znanie (ven. Знание, suom. Tieto).[4]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Kowalewski, David: Protest for Religious Rights in the USSR: Characteristics and Consequences. Russian Review, lokakuu 1980, 39. vsk, nro 4, s. 426–441. Blackwell Publishing on behalf of The Editors and Board of Trustees of the Russian Review. (englanniksi)
  2. ↑ Timeline: Albania BBC. Viitattu 10.1.2011. (englanniksi)
  3. ↑ Kalintšuk, Oleg & Hiltunen, Rudolf (toim.): Neuvostoliitto: Vastauksia suomalaisten kysymyksiin. ((Sovetskij sojuz – otvetšaen na voprosy finnov.) Suomalaisen laitoksen toimitus: Matti Pykälä. Suomennos: Ulla-Liisa Heino ym) Helsinki: Suomi-Neuvostoliitto -seura, 1973.
  4. ↑ a b c Overy, Richard: The dictators: Hitler's Germany, Stalin's Russia, s. 269-278. London: Penguin Books, 2005. ISBN 978-0-14-028149-1 (englanniksi)
    Katso myös: Soviet Atheism: the Militant League the Modern encyclopedia of Russian and Soviet history, vol. 2. Viitattu 21.4.2007. (englanniksi)

Kirjallisuutta

  • Baggini, Julian: Ateismi: Lyhyt johdanto. ((Atheism: A very short introduction, 2003.) Suomentaneet Erkki Hartikainen, Suvi Laukkanen ja Paula Vasama) Helsinki: Kustannus Oy Vapaa Ajattelija, 2005. ISBN 951-98702-1-0
  • Kääriäinen, Kimmo: Atheism and perestroika. (Annales Academiae scientiarum Fennicae. Series B, 270) Helsinki: Suomalainen tiedeakatemia, 1993. ISBN 951-41-0713-6 (englanniksi)
  • Lahtinen, Aarno & Laitila, Teuvo & Suttner, Ernst Chr.: Usko, toivo ja vallankumous: Kristinusko ja kirkot Neuvostoliitossa. Helsingissä: Otava, 1991. ISBN 951-1-11578-2

Aiheesta muualla