Valuuttamarkkinat

Tässä artikkelissa perehdymme Valuuttamarkkinat:n kiehtovaan maailmaan. Tutkimme kaikkia tähän aiheeseen liittyviä näkökohtia sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään. Analysoimme sen vaikutuksia yhteiskuntaan, sen vaikutuksia eri alueilla ja sen tuomia haasteita. Lisäksi tarkastelemme Valuuttamarkkinat:n uusimpia trendejä, löytöjä ja virstanpylväitä. Tällä matkalla pyrimme tarjoamaan kattavan ja päivitetyn näkemyksen Valuuttamarkkinat:stä rikastuttaaksemme tietoamme ja ymmärrystämme tästä jännittävästä aiheesta.

Valuuttamarkkinat ovat tilanteita, joissa valuuttaa vaihdetaan toiseen. Tällöin on sovittava niiden keskinäinen vaihtokurssi. Valuuttamarkkinat poikkeavat muista markkinoista siinä, että niillä vaihdettavat rahasummat ovat hyvin suuria[1]. Nämä rahasummat ovat lisäksi nopeassa kasvussa. Keskimääräinen päivittäisen kaupan määrä kansainvälisillä valuuttamarkkinoilla oli vuonna 2019 yli 6,6 biljoonaa dollaria[2]. Rahamarkkinat ovat myös likvidit. Rahaa voidaan siirtää valuutasta toiseen kirjaimellisesti sekunnissa.

Edellä mainittujen ominaisuuksien vuoksi kansainvälisten valuuttamarkkinoiden katsotaan olevan lähellä ideaalisia täydellisen kilpailun markkinoita[3].

Valtiot voivat eri tavoin vääristää valuuttansa arvoa. Tätä nimitetään valuuttavääristelyksi. Oman valuutan arvon alentaminen on usein maalle edullista, sillä se tekee maan vientituotteet entistä kilpailukykyisimmiksi. Yhdysvaltojen vuonna 2015 hyväksymä tullilaki määrittelee, että valuuttavääristely on kyseessä, kun

  1. Kyse on Yhdysvaltain ”merkittävästä kauppakumppanista”, jonka kanssa käytävän kahdenvälisen kaupan arvo on ainakin 55 miljardia dollaria.
  2. Kyseisellä kauppakumppanilla on Yhdysvaltain kaupasta ”huomattava” eli ainakin 20 miljardin dollarin ylijäämä.
  3. Kauppakumppani ylläpitää kansainvälisessä kaupassaan ”merkittävää” vaihtotaseen ylijäämää, joka on yli kolme prosenttia maan vuotuisen bruttokansantuotteen arvosta.
  4. Kauppakumppani vaikuttaa ”jatkuvalla ja yksipuolisella tavalla” valuuttamarkkinoihin ostamalla ulkomaisia valuuttoja enemmän kuin kahden prosentin bkt-osuutta vastaavalla summalla.[4]

Suurimmat valuuttakaupan toimijat

Sija[5] Toimija Markkinaosuus
1 Yhdysvallat JPMorgan Chase 10,78 %
2 Sveitsi UBS 8,13 %
3 Iso-Britannia XTX Markets 7,58 %
4 Saksa Deutsche Bank 7,38 %
5 Yhdysvallat Citigroup 5,50 %
6 Iso-Britannia HSBC 5,33 %
7 Yhdysvallat Jump Trading 5,23 %
8 Yhdysvallat Goldman Sachs 4,62 %
9 Yhdysvallat State Street Corporation 4,61 %
10 Yhdysvallat Bank of America Merrill Lynch 4,50 %

Vaihdetut valuutat arvon mukaan

[6]

Sija Valuutta ISO 4217
-koodi 		Valuutta
symboli 		Osuus päivittäisestä
määrästä, huhtikuu 2022
1 Yhdysvaltain dollari USD US$ 88,5 %
2 Euro EUR € 30,5 %
3 Japanin jeni JPY ¥ / 円 16,7 %
4 Englannin punta GBP £ 12,9 %
5 Renminbi CNY ¥ / 元 7,0 %
6 Australian dollari AUD A$ 6,4 %
7 Kanadan dollari CAD C$ 6,2 %
8 Sveitsin frangi CHF CHF 5,2 %
9 Hongkongin dollari HKD HK$ 2,6 %
10 Singaporen dollari SGD S$ 2,4 %
11 Ruotsin kruunu SEK kr 2,2 %
12 Etelä-Korean won KRW ₩ / 원 1,9 %
13 Norjan kruunu NOK kr 1,7 %
14 Uuden-Seelannin dollari NZD NZ$ 1,7 %
15 Intian rupia INR ₹ 1,6 %
16 Meksikon peso MXN $ 1,5 %
17 Uusi Taiwanin dollari TWD NT$ 1,1 %
18 Etelä-Afrikan randi ZAR R 1,0 %
19 Brasilian real BRL R$ 0,9 %
20 Tanskan kruunu DKK kr 0,7 %
21 Puolan zloty PLN zł 0,7 %
22 Thai baht THB ฿ 0,4 %
23 Uusi Israelin sekeli ILS ₪ 0,4 %
24 Indonesian rupiah IDR Rp 0,4 %
25 Tšekin koruna CZK Kč 0,4 %
26 Yhdistyneiden arabiemiirikuntien dirhami AED د,إ 0,4%
27 Turkin liira TRY ₺ 0,4 %
28 Unkarin forintti HUF Ft 0,3 %
29 Chilen peso CLP CLP$ 0,3 %
30 Saudi-Arabian rial SAR ﷼ 0,2%
31 Filippiinien peso PHP ₱ 0,2 %
32 Malesian ringgit MYR RM 0,2 %
33 Kolumbian peso COP COL$ 0,2 %
34 Venäjän rupla RUB ₽ 0,2 %
35 Romanian leu RON L 0,1 %
Muut 2,5 %
Yhteensä 200,0 %

Lähteet

  1. ↑ Pekkarinen, Jukka & Sutela, Pekka: Kansantaloustiede, s. 115. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-23427-3
  2. ↑ Bank for International Settlements. Activity in April 2019 – Turnover 5/2022. Bank for International Settlements. Viitattu 30.5.2022. (englanniksi)
  3. ↑ Forex Trading 2022: How to Trade Forex (Beginners Guide) www.daytrading.com. Viitattu 30.5.2022. (englanniksi)
  4. ↑ Näkökulma: Trump voi perustella kauppasodan Saksaa vastaan oikeilla faktoilla. Taloussanomat 5.2.2017. Viitattu 5.2.2017.
  5. ↑ FX Survey 2020: Press Release Euromoney. 25.6.2020. Viitattu 8.3.2023. (englanniksi)
  6. ↑ Triennial Central Bank Survey Foreign exchange turnover in April 2022 (PDF) 27 October 2022. Bank for International Settlements. Arkistoitu 27.10.2022. Viitattu 29.10.2022.

Aiheesta muualla