Vanhempainvapaa

Tässä artikkelissa puhumme Vanhempainvapaa:stä, erittäin tärkeästä aiheesta, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion. Vanhempainvapaa on viime aikoina herättänyt paljon keskustelua ja kiistaa, ja se on herättänyt kiinnostusta niin asiantuntijoiden kuin tavallisten ihmisten keskuudessa. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Vanhempainvapaa:een, analysoimalla sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan, sen kehitystä ajan mittaan ja mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia. Lisäksi käsittelemme erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä koskien Vanhempainvapaa:tä tavoitteenaan tarjota laaja ja täydellinen näkemys tästä mielenkiintoisesta aiheesta. Lue lisää saadaksesi lisätietoja Vanhempainvapaa:stä ja kaikesta sen tarjonnasta!

 Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua.
Tarkennus: Harvinaisen epäselvää tekstiä.
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Vanhempainvapaa on korvaus, jota maksetaan vanhemmalle vauvan hoidosta johtuvasta työpoissaolosta. Työntekijä voi saada vanhempainvapaata palkallisena tai palkattomana: ehdot määräytyvät eri ammattialoilla voimassa olevien työehtosopimusten mukaan. Vanhempainvapaan ajalta voi myös saada rahallista tukea Kansaneläkelaitokselta.

Suomi

Vanhempainvapaa uudistui Suomessa elokuun alussa 2022. Siitä tuli sukupuolineutraali, ja tukien uusiksi nimiksi tulivat erityisraskausraha, raskausraha ja vanhempainraha, kun taas äitiysraha ja isyysraha jäivät nimityksinä historiaan.[1]

Aiemmin vanhempainvapaa kesti 158 arkipäivää, ja sen aikana kotiin jäävälle vanhemmalle maksettiin tulosidonnaista vanhempainrahaa[2]. Ennen vanhempainvapaata on 105 arkipäivää kestävä äitiysvapaa[3]. Vanhemmat saavat itse päättää, kumpi heistä jää vanhempainvapaalle[2]. Isyysvapaa kestää 1–54 arkipäivää, joista 1–18 arkipäivää voi pitää samaan aikaan äitiysvapaan kanssa ja loput vanhempainvapaan päätyttyä[4]. Vanhempainvapaan jälkeen on mahdollista jäädä hoitovapaalle, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Hoitovapaan aikana on mahdollista saada kotihoidontukea. Työntekijä on oikeutettu näihin vapaisiin menettämättä työpaikkaansa.

Kritiikki

Palkallista vanhempainvapaata on kritisoitu siitä, että koska vanhemmuus on vapaaehtoinen valinta kuten myös lapsettomuus, rahallisten etuuksien tulisi olla tasa-arvoisesti saatavilla myös lapsettomille.[5][6][7][8]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ YLE: Tasa-arvoon tähtäävä perhevapaauudistus tulee tänään voimaan – tämä kaikki muuttuu
  2. ↑ a b Vanhempainraha kela.fi. Viitattu 19.8.2020.
  3. ↑ Äitiysraha kela.fi. Arkistoitu 24.8.2020. Viitattu 19.8.2020.
  4. ↑ Isyysraha kela.fi. Viitattu 19.8.2020.
  5. ↑ Huhtala, Taru: VAPAAEHTOINEN LAPSETTOMUUS SOSIAALIALALLA TYÖSKENTELEVIEN NAISTEN KOKEMANA (s. 26) Helmikuu 2015. Tampereen ammattikorkeakoulu. Viitattu 7.2.2025.
  6. ↑ It sounds mad, but extending parental leave to non-parents could be highly beneficial 16.8.2019. World Economic Forum. Viitattu 7.2.2025.
  7. ↑ Levin, Lara: ‘Flexible Work Policies Shouldn’t Just Be About Parents’ TIME. 15.2.2016. Viitattu 7.2.2025.
  8. ↑ Lukas, Carrie: Childless Women's Perspective Missing From Work-Family Balance Debate Forbes. Viitattu 7.2.2025.
Työllisyys