Vantaan kaupungintalo

Tässä artikkelissa käsitellään ongelmaa Vantaan kaupungintalo, joka on olennainen ongelma nykyisessä kontekstissa. Vantaan kaupungintalo on aihe, joka on herättänyt kiinnostuksen monissa ihmisissä, koska sillä on syvällisiä vaikutuksia useilla aloilla. Historiallisesta lähestymistavasta Vantaan kaupungintalo on ollut tutkimuksen ja keskustelun kohteena vuosien ajan, ja sen läsnäolo on edelleen merkittävää nyky-yhteiskunnassa. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava näkemys Vantaan kaupungintalo:stä, tutkia sen monia puolia ja tarjota tietoinen näkökulma sen tärkeydestä ja vaikutuksista nykyään. Kriittisen ja reflektiivisen analyysin avulla pyritään lisäämään ymmärrystä ja tietoisuutta Vantaan kaupungintalo:stä, mikä osaltaan rikastuttaa keskustelua ja pohdintaa aiheesta.

Vantaan kaupungintalo
Vantaan kaupungintalo vuonna 2017. Pronssinen Kalastajatyttö-patsas vesialtaassa on osa Merja Rankin ja Outi Turpeisen Apaja-veistosta vuodelta 2016.
Vantaan kaupungintalo vuonna 2017. Pronssinen Kalastajatyttö-patsas vesialtaassa on osa Merja Rankin ja Outi Turpeisen Apaja-veistosta vuodelta 2016.
Osoite Asematie 7, 01300 Vantaa
Sijainti Tikkurila
Koordinaatit 60°17′37.09″N, 025°2′24.07″E
Valmistumisvuosi 1956[1][2]
Suunnittelija Eija ja Olli Saijonmaa
Rakennuttaja Helsingin maalaiskunta
Käyttäjä Vantaan kaupunki
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Vesipeiliksi nimetty allas kaupungintalon edustalla valmistui kesällä 2016.[3]

Vantaan kaupungintalo on Vantaan Tikkurilassa sijaitseva rakennus, joka valmistui vuonna 1956 silloisen Helsingin maalaiskunnan kunnantaloksi. Rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Eija ja Olli Saijonmaa.[4] Kaupungintalo sijaitsee keskeisellä paikalla Asematiellä Tikkurilan rautatieaseman läheisyydessä.

Rakennus on suojeltu asemakaavalla ja kuuluu Vantaan kulttuurihistoriallisesti tärkeiden rakennusten joukkoon.[5]

Historia

Kaupungintalo valmistui loppuvuodesta 1956.[1] Ensimmäisen istuntonsa kunnanvaltuusto järjesti vastavalmistuneessa kaupungintalossa 18. joulukuuta 1956.[6] Kirjastosiipi valmistui kaksi vuotta myöhemmin.[7]

Peruskorjaus vuosina 2011–2012

Kaupungintalon laaja peruskorjaus käynnistyi vuonna 2011.[5] Yli viisikymmenvuotisen historiansa aikana rakennusta ei oltu liiemmin korjattu.[5] Remontin yhteydessä rakennuksen 600 neliömetrin suuruiseen lisätilaan valmistui uusi valtuustosali. Entinen valtuustosali muutettiin kaupunginhallituksen kokoussaliksi.

Peruskorjaus valmistui kesällä 2012 ja urakan hinnaksi tuli 15 miljoonaa euroa. Kallein osuus oli perustusten valaminen uudelleen: savipohjaan puupaalutettu rakennus sai remontin yhteydessä betoniset suihkupaalut.[8] Kaupungintalon vieressä oleva kirjastosiipi eli entinen Vantaan pääkirjasto muutettiin samassa yhteydessä kaupungin vastaanottotiloiksi, joissa voi järjestää konsertteja ja näyttelyjä.[4] Taidenäyttelytila tunnetaan nimellä Galleria K.

Vuonna 2019 uusittiin kaupungintalon pääsisäänkäynnin aulan ja kirjaamon lattiat noin viisi viikkoa kestäneessä remontissa.[9]

Maiseman muutos

Kaupungintalon viereen valmistui marraskuussa 2012 maanalainen Tikkuparkki-pysäköintitalo. Sen kattaa marraskuussa 2014 valmistunut Tikkurilantori.[3] Kaupungintalon sisäänkäynnin yhteyteen torin viereen valmistui elokuussa 2016 Vesipeili-taideteos.[10] Seuraavana vuonna kaupungintalon ja Tikkurilan kirjaston väliin valmistui monitoimipuisto eli Kirjastopuisto leikki- ja skeittipaikkoineen vuonna 2017.[11]

  • Kaupungintalo vuonna 1965. Asematieltä haarautui Vehkatie-katuyhteys oikealle kohti Tikkurilan kirjastoa.
    Kaupungintalo vuonna 1965. Asematieltä haarautui Vehkatie-katuyhteys oikealle kohti Tikkurilan kirjastoa.
  • Tikkurilantori valmistui Vehkatien paikalle kaupungintalon viereen loppuvuodesta 2014.
    Tikkurilantori valmistui Vehkatien paikalle kaupungintalon viereen loppuvuodesta 2014.
  • Vuonna 2016 valmistunut vesiallas kaupungintalon edessä. Asematien toisella puolen 1980-luvulla valmistunut kauppakeskus Tikkuri.
    Vuonna 2016 valmistunut vesiallas kaupungintalon edessä. Asematien toisella puolen 1980-luvulla valmistunut kauppakeskus Tikkuri.

Lähteet

  1. ↑ a b Helsingin maalaiskunnan uusi kunnantalo vantaankaupunginmuseo.finna.fi. Vantaan kaupunginmuseo. Viitattu 17.4.2021.
  2. ↑ Helsingin maalaiskunnan uusi kunnantalo vantaankaupunginmuseo.finna.fi. Vantaan kaupunginmuseo. Viitattu 17.4.2021.
  3. ↑ a b Gretel Hemgård: Vantaan Tikkurilantorin näyttävät betoniteokset. Betoni-lehti 4/2016, 2016. Betoniteollisuus ry. Artikkelin verkkoversio.
  4. ↑ a b Leena Härkönen: Vantaa sai helmensä takaisin, Helsingin Sanomat s. A 9 13.8.2012
  5. ↑ a b c Vantaan kaupungintalon korjaus Rakennusfakta (rakennusfakta.fi). Viitattu 17.4.2021.
  6. ↑ Kunnantalon rakennustyömaa Tikkurilassa vantaankaupunginmuseo.finna.fi. Vantaan kaupunginmuseo. Viitattu 17.4.2021.
  7. ↑ Helsingin maalaiskunnan kunnantalo vantaankaupunginmuseo.finna.fi. Vantaan kaupunginmuseo. Viitattu 17.4.2021.
  8. ↑ Kuokkanen, Katja: Asuintalo vajosi Vehkatiellä Helsingin Sanomat (hs.fi). 12.4.2011. Viitattu 17.4.2021.
  9. ↑ Lattiaremontti sulkee kaupungintalon juhannuksesta elokuun alkuun Vantaan kaupunki (vantaa.fi). 29.4.2019. Viitattu 17.4.2021.
  10. ↑ Taidetta Tikkurilan ytimessä Vantaa-kanava (vantaakanava.fi). 11.8.2016. Viitattu 17.4.2021.
  11. ↑ Kirjastopuisto aukesi Tikkurilassa Vantaan Sanomat. 22.9.2017. Viitattu 17.4.2021.

Aiheesta muualla