Tässä artikkelissa aiomme tutkia Vapaussodan Invaliidien Liitto:tä eri näkökulmista. Vapaussodan Invaliidien Liitto on aihe, joka on kiinnittänyt monien huomion viime vuosina, ja sen vaikutukset ovat tuntuneet useilla aloilla tieteestä populaarikulttuuriin. Seuraavilla sivuilla tutkimme, mitä Vapaussodan Invaliidien Liitto tarkoittaa, miksi se on tärkeä ja mikä sen merkitys nykymaailmassa on. Lähestymällä tätä aihetta eri näkökulmista, toivomme saavamme kattavan katsauksen, joka herättää pohdintaa ja keskustelua.
Vapaussodan Invaliidien Liitto oli vuonna 1924 perustettu järjestö, jonka jäsenistö oli sisällissodassa ja sen jälkeisissä heimosodissa haavoittuneita ja sairastuneita. Liiton tarkoituksena oli jäsentensä taloudellinen ja henkinen huolto. Se omisti Mikkelin maalaiskunnassa toimineen invalidikoti Kyyhkylän, Suitian työkodin Siuntiossa ja Runnin terveyskylpylän Iisalmessa. Kyyhkylä luovutettiin vuonna 1969 Sotainvalidien Veljesliitolle, jonka toimintaa järjestö oli vuonna 1940 käynnistämässä. Järjestö julkaisi myös vuonna 1928 perustettua Vapaussodan Invaliidi -lehteä.[1][2]
Järjestö perustettiin Helsingin Säätytalolla. Sen koollekutsujana toimi vihtiläinen opettaja Einar August Rosenberg. Jäseniksi haluttiin myös jääkäreitä. Rahoitus tuli Raha-automaattiyhdistykseltä, itsenäisyyspäivänä kerätystä kirkkokolehdista sekä yksityisten lahjoituksista. Suurimmillaan jäsenmäärä oli vuonna 1940, jolloin liittoon kuului 2 105 invalidia.[2]
Liitto lakkautettiin Helsingissä Katajanokan Kasinolla pidetyssä kokouksessa 25. marraskuuta 1987, jolloin jäseniä oli vielä 63. Järjestön huolto-, avustus- ja perinnetyö siirtyivät Vapaussodan Invalidien Muistosäätiön hoidettavaksi.[2]