Tässä artikkelissa aiomme tutkia Vasarapääkana:tä, aihetta, joka on herättänyt sekä kiinnostusta että keskustelua viime vuosina. Vasarapääkana on ollut eri tieteenalojen tutkimuksen ja tutkimuksen kohteena, ja sen vaikutus yhteiskuntaan ja kulttuuriin on kiistaton. Kautta historian Vasarapääkana:llä on ollut ratkaiseva rooli ihmiskunnan kehityksessä, ja sen vaikutus on edelleen ajankohtainen. Tässä mielessä on välttämätöntä analysoida kriittisesti ja objektiivisesti Vasarapääkana-ilmiötä, sen vaikutuksia ja sen mahdollisia vaikutuksia nykymaailmassamme.
Vasarapääkana | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Kanalinnut Galliformes |
Heimo: | Isojalkakanat Megapodiidae |
Suku: |
Macrocephalon Müller, 1846 |
Laji: | maleo |
Kaksiosainen nimi | |
Macrocephalon maleo |
|
Katso myös | |
Vasarapääkana (Macrocephalon maleo) on isojalkakanojen heimoon kuuluva lintulaji. Se on sukunsa ainoa laji.
Vasarapääkanaa tavataan ainoastaan Sulawesin ja Butonin saarilla Indonesiassa. Se pesii yhdyskunnissa rannoilla,[1] jotka koostuvat tummasta, tuliperäisestä hiekasta.[2] Naaras munii 8–12 munaa.[1] Se munii kunkin munan kaivamaansa metrin syvyiseen kuoppaan.[2] Munat hautuvat itsekseen joko Auringon tai maan kuumuuden ansiosta, ja kahden tai kolmen kuukauden kuluttua hiekasta kaivautuu poikanen. Poikaset tulevat heti toimeen itsestään, eikä emo huolehdi jälkeläisistään millään tavoin.[1]
Vasarapääkanan nimi juontuu sen omituisen näköisestä päästä, se muistuttaa muodoltaan vasaraa.