Tässä artikkelissa tutkimme Vaxholmin kunta:n vaikutusta _var2-laajuuteen. Alkuperäistään nykyiseen kehitykseensä Vaxholmin kunta on ollut ratkaisevassa roolissa _var2:ssa, mikä on aiheuttanut merkittäviä muutoksia yhteiskuntamme eri osa-alueilla. Ajan myötä Vaxholmin kunta on ollut keskustelun, analyysin ja tutkimuksen kohteena useilla tieteenaloilla, mikä on auttanut meitä ymmärtämään paremmin sen vaikutusta ja ulottuvuutta. Tämän artikkelin avulla pyrimme analysoimaan yksityiskohtaisesti, kuinka Vaxholmin kunta on muuttanut ja muokannut _var2:ta, sekä tunnistaa haasteet ja mahdollisuudet, joita se tarjoaa nykyisessä maisemassa.
Vaxholmin kunta | |
---|---|
![]() vaakuna |
|
![]() |
|
Valtio |
![]() |
Lääni | Tukholman lääni |
Maakunta | Uplanti |
Keskustaajama | Vaxholm |
Kuntakoodi | 0187 |
Pinta-ala ([1]) | |
– Maa | 57,84 km² |
Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 11 996 |
– Väestötiheys | 207,4 as./km² |
Vaxholmin kunta (ruots. Vaxholms kommun) on Tukholman läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Uplantiin. Kunnan keskustaajama on Vaxholm.[3]
Kunnan maapinta-ala on 57,84 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 11 996 henkeä (31.12.2021).[2]
Vaxholmin naapurikuntia ovat Värmdö, Nacka, Lidingö, Danderyd, Täby ja Österåker.
Vaxholmin kuntaan kuuluvassa Resarön saaressa sijaitsee Ytterbyn kaivos, joka on antanut nimensä neljälle alkuaineelle. Nykyään museona olevien Vaxholmin linnoituksen ja Oskar-Fredriksborgin linnoituksen tarkoituksena on ollut puolustaa reittiä Tukholmaan.
Vuonna 2007 kunnassa oli 2,65 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 4,6 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Vaxholmin kaupunkiin kuului alun perin vain Vaxönin saari. Rindö liitettiin kaupunkiin vuonna 1913 sekä Tynningö, Skarpö ja muita saaria 1950. 1970-luvun kuntauudistuksessa kaupunki muutettiin ensin kunnaksi vuonna 1971, jolloin siirryttiin yhteen kuntamuotoon. Vuonna 1974 Vaxholm (4 952 asukasta) ja Österåker (19 806 asukasta) yhdistettiin. Uuden kunnan nimeksi tuli Vaxholm ja keskustaajamaksi Österåkerin keskustaajama Åkersberga. Vaxholm ei olisi halunnut luopua itsenäisyydestään ja monet asukkaat pyrkivät kunnan jakamiseen.
Vaxholmin kunta jaettiin vuonna 1983. Aikaisemman Vaxholmin alueella asuneet 5 000 asukasta muodostivat kuitenkin liian pienen asukaspohjan. Ratkaisuna oli liittää Bogesundslandet (196 asukasta) Östra Rydin seurakunnasta ja Resarö (903 asukasta) Österåkerin seurakunnasta Vaxholmin seurakuntaan. Uudesta Vaxholmin kunnasta tuli vanhaa kuntaa hieman laajempi, ja siellä oli noin 6 000 asukasta. Jäljelle jääneestä osasta muodostettiin noin 25 000 asukkaan Österåkerin kunta.
Storholmarna-saariryhmä Stora Värtanin vesistössä liitettiin 1.1.2011 Vaxholmista osaksi Lidingön kuntaa.
Vaxholm on yksi niistä 14:stä Ruotsin kunnasta, jotka käyttävät kaupunkinimitystä niissä yhteyksissä, joissa se on mahdollista.
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
---|---|---|---|
Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 1 170 | 10,3 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 284 | 2,5 | |
Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 1 011 | 8,9 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 8 915 | 78,3 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 196 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 1,8 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 6,2 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 157 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 2,5 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 237 713 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 195 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Elinkeino | |||
---|---|---|---|
Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
alkutuotanto | 0,6 | 0,3 | |
jalostus | 11,6 | 11,5 | |
palvelut | 86,3 | 87,4 | |
tuntematon | 1,4 | 0,7 | |
Työpaikkoja ja työllisiä | 2 586 | 5 363 | |
työpaikkaomavaraisuus | 48,2 |
Kunnassa on 4 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 85,9 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 1 551 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
---|---|---|
1 | Vaxholm | 4 857 |
2 | Resarö | 2 946 |
3 | Kullö | 889 |
4 | Oskar-Fredriksborg | 722 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[17]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[18]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Vaxholmin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien. Österåkerin kunta sisältyy Vaxholmin tuloksiin vuosina 1973–1979.
Puolue | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
Maltillinen kokoomus | 10 | 10 | 12 | 11 | 11 | 9 | 12 | 10 | 12 | 10 | 16 | 13 | 10 | 7 | ||
Keskustapuolue | 11 | 8 | 6 | 2 | 2 | 4 | 4 | 5 | 2 | 2 | 2 | 4 | 3 | 4 | ||
Liberaalit | 6 | 5 | 5 | 3 | 5 | 5 | 4 | 3 | 3 | 5 | 3 | 4 | 3 | 2 | ||
Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 2 | 2 | 1 | 0 | 0 | 1 | ||
Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 2 | 1 | 1 | 2 | 0 | 1 | 2 | 3 | 1 | ||
Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 18 | 17 | 16 | 12 | 11 | 10 | 8 | 11 | 9 | 10 | 7 | 7 | 6 | 4 | ||
Vasemmistopuolue | 2 | 3 | 3 | 2 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 2 | 1 | 1 | 1 | 2 | ||
Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | ||
Muut | 2 | 6 | 7 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 5 | 8 | ||
Yhteensä [20] | 49 | 49 | 49 | 31 | 31 | 31 | 31 | 31 | 31 | 31 | 31 | 31 | 31 | 31 |
Vuodesta 2016 alkaen kunnassa on yksi piiri, Vaxholmin piiri.
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[21]
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[22] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.