Venäjän jääpallon superliiga

Tässä artikkelissa analysoimme Venäjän jääpallon superliiga-ilmiötä eri näkökulmista, jotta voimme ymmärtää sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Viime vuosikymmeninä Venäjän jääpallon superliiga on saavuttanut kasvavaa merkitystä useilla alueilla ja synnyttänyt keskustelua ja kiistoja sen merkityksestä ja seurauksista. Tutkimme historiallisesta, sosiologisesta, poliittisesta, taloudellisesta ja kulttuurisesta lähestymistavasta, kuinka Venäjän jääpallon superliiga on muokannut tapaamme suhtautua, ajatella ja organisoida itseämme yhteiskunnana. Samoin tarkastelemme erilaisia ​​teorioita ja tutkimuksia, jotka auttavat valaisemaan tätä ilmiötä ja sen vaikutusta ihmisten jokapäiväiseen elämään. Syvän ja tarkan analyysin avulla pyrimme tarjoamaan lukijoillemme täydellisen ja rikastuttavan näkemyksen Venäjän jääpallon superliiga:stä ja sen vaikutuksista nykymaailmaan.

Superliga
Laji Jääpallo
Maa(t) Venäjä Venäjä
Perustettu 1992 (Superliga 2011)
Edeltäjä Neuvostoliiton mestaruussarja
Joukkueita 14
Hallitseva mestari Kuzbass Kemerovo
Eniten mestaruuksia Vodnik, Moskovan Dynamo (9)
Sarjataso 1
Alempi taso Vysšaja liga
Aiheesta muualla

Superliga (ven. Суперлига), josta käytetään suomen kielessä myös nimeä Superliiga, on jääpallon Venäjän mestaruuskilpailun korkein sarjataso. Jääpallon Venäjän mestaruuskilpailua hallinnoi Venäjän jääpalloliitto. Superligan voittaja on jääpallon Venäjän mestari. Superliga käynnistyi kaudella 2011–2012, kun se korvasi Mestaruussarjan (ven. Высшая лига, Vysšаja ligа, "Korkein liiga") korkeimpana sarjatasona. Jääpallon Venäjän mestaruudesta on pelattu kaudesta 1992–1993 lähtien. Venäjän mestaruuskilpailu on jatkoa Neuvostoliiton jääpallon mestaruussarjalle, joka järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1936.

Superligassa pelaa 14 joukkuetta. Hallitseva Venäjän mestari on Kuzbass Kemerovo.[1]

Sarjajärjestelmä

Kaudeksi 2009–10 Venäjän liigassa luovuttiin aiemmin voimassa olleesta alueellisesta lohkojaosta. Nykyisin kaikki joukkueet pelaavat keskenään kaksinkertaisen runkosarjan, jonka päätteeksi 8 parasta joukkuetta etenee maaliskuussa pelattaviin pudotuspeleihin. Puolivälierät ja välierät pelataan paras kolmesta -periaatteella ja finaali yksiosaisena. Superligasta on mahdollisuus pudota Mestaruussarjaan ja vastaavasti Mestaruussarjasta on mahdollisuus nousta Superligaan.

Joukkueet kaudella 2024–2025

Kaudella 2024-2025 Superliigassa pelaa neljätoista joukkuetta.[2]


Venäjän Superliigan joukkueiden maantieteellinen sijainti
Joukkue Kotikaupunki Kotikenttä Kapasiteetti Perustettu Sijoitus 2023-24
AK Bars-Dynamo Kazan Raketa 7500 1958 8.
Dinamo Moskova Krylatskoje 8000 1923 3.
HK Murman Murmansk Murmansk Stroitel 5000 1999 12.
Kuzbass Kemerovo LD Kuzbass 6000 1948 1.
Jenisei Krasnojarsk Jenisei 5000 1934 8.
Baikal-Energija Irkutsk LD Baikal 6000 1923 8.
SKA-Neftjanik Habarovsk Jerofei 10 000 1947 4.
Start Nižni Novgorod Start 6200 1932 8.
Sibselmaš Novosibirsk Sibselmaš 8000 1937 9.
Rodina Kirov Rodina 7500 1934 11.
SKA-Urаlski Trubnik Pervouralsk Urаlski Trubnik 6000 1937 14.
Volga Uljanovsk Volga-Sport-Arena 5000 1934 10.
Vodnik Arkangeli Trud 10000 1925 2.
Sajany-Hakasija Abakan Sajany-stadion 21 000 1980 13.

Entiset pääsarjatason joukkueet

Mestarit

Pääartikkeli: Luettelo Venäjän jääpallon mitalisteista

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ http://www.rusbandy.ru/news/18273
  2. ↑ http://www.rusbandy.ru/news/17851/
  3. ↑ http://www.rusbandy.ru/news/14307/
Venäjän jääpallon pääsarjakaudet
1990-luku 1992–93 1993–94 1994–95 1995–96 1996–97 1997–98 1998–99 1999–00
2000-luku 2000–01 2001–02 2002–03 2003–04 2004–05 2005–06 2006–07 2007–08 2008–09 2009–10
2010–luku 2010–11 2011–12 2012–13 2013–14 2014–15 2015–16 2016–17