Tässä artikkelissa analysoimme Venäjän jääpallon superliiga-ilmiötä eri näkökulmista, jotta voimme ymmärtää sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Viime vuosikymmeninä Venäjän jääpallon superliiga on saavuttanut kasvavaa merkitystä useilla alueilla ja synnyttänyt keskustelua ja kiistoja sen merkityksestä ja seurauksista. Tutkimme historiallisesta, sosiologisesta, poliittisesta, taloudellisesta ja kulttuurisesta lähestymistavasta, kuinka Venäjän jääpallon superliiga on muokannut tapaamme suhtautua, ajatella ja organisoida itseämme yhteiskunnana. Samoin tarkastelemme erilaisia teorioita ja tutkimuksia, jotka auttavat valaisemaan tätä ilmiötä ja sen vaikutusta ihmisten jokapäiväiseen elämään. Syvän ja tarkan analyysin avulla pyrimme tarjoamaan lukijoillemme täydellisen ja rikastuttavan näkemyksen Venäjän jääpallon superliiga:stä ja sen vaikutuksista nykymaailmaan.
Superliga | |
---|---|
Laji | Jääpallo |
Maa(t) |
![]() |
Perustettu | 1992 (Superliga 2011) |
Edeltäjä | Neuvostoliiton mestaruussarja |
Joukkueita | 14 |
Hallitseva mestari | Kuzbass Kemerovo |
Eniten mestaruuksia | Vodnik, Moskovan Dynamo (9) |
Sarjataso | 1 |
Alempi taso | Vysšaja liga |
Aiheesta muualla | |
Superliga (ven. Суперлига), josta käytetään suomen kielessä myös nimeä Superliiga, on jääpallon Venäjän mestaruuskilpailun korkein sarjataso. Jääpallon Venäjän mestaruuskilpailua hallinnoi Venäjän jääpalloliitto. Superligan voittaja on jääpallon Venäjän mestari. Superliga käynnistyi kaudella 2011–2012, kun se korvasi Mestaruussarjan (ven. Высшая лига, Vysšаja ligа, "Korkein liiga") korkeimpana sarjatasona. Jääpallon Venäjän mestaruudesta on pelattu kaudesta 1992–1993 lähtien. Venäjän mestaruuskilpailu on jatkoa Neuvostoliiton jääpallon mestaruussarjalle, joka järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1936.
Superligassa pelaa 14 joukkuetta. Hallitseva Venäjän mestari on Kuzbass Kemerovo.[1]
Kaudeksi 2009–10 Venäjän liigassa luovuttiin aiemmin voimassa olleesta alueellisesta lohkojaosta. Nykyisin kaikki joukkueet pelaavat keskenään kaksinkertaisen runkosarjan, jonka päätteeksi 8 parasta joukkuetta etenee maaliskuussa pelattaviin pudotuspeleihin. Puolivälierät ja välierät pelataan paras kolmesta -periaatteella ja finaali yksiosaisena. Superligasta on mahdollisuus pudota Mestaruussarjaan ja vastaavasti Mestaruussarjasta on mahdollisuus nousta Superligaan.
Kaudella 2024-2025 Superliigassa pelaa neljätoista joukkuetta.[2]
Joukkue | Kotikaupunki | Kotikenttä | Kapasiteetti | Perustettu | Sijoitus 2023-24 |
---|---|---|---|---|---|
AK Bars-Dynamo | Kazan | Raketa | 7500 | 1958 | 8. |
Dinamo | Moskova | Krylatskoje | 8000 | 1923 | 3. |
HK Murman Murmansk | Murmansk | Stroitel | 5000 | 1999 | 12. |
Kuzbass | Kemerovo | LD Kuzbass | 6000 | 1948 | 1. |
Jenisei | Krasnojarsk | Jenisei | 5000 | 1934 | 8. |
Baikal-Energija | Irkutsk | LD Baikal | 6000 | 1923 | 8. |
SKA-Neftjanik | Habarovsk | Jerofei | 10 000 | 1947 | 4. |
Start | Nižni Novgorod | Start | 6200 | 1932 | 8. |
Sibselmaš | Novosibirsk | Sibselmaš | 8000 | 1937 | 9. |
Rodina | Kirov | Rodina | 7500 | 1934 | 11. |
SKA-Urаlski Trubnik | Pervouralsk | Urаlski Trubnik | 6000 | 1937 | 14. |
Volga | Uljanovsk | Volga-Sport-Arena | 5000 | 1934 | 10. |
Vodnik | Arkangeli | Trud | 10000 | 1925 | 2. |
Sajany-Hakasija | Abakan | Sajany-stadion | 21 000 | 1980 | 13. |