Tässä artikkelissa perehdymme Venäjänsampi:een, aiheeseen, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua viime vuosina. Venäjänsampi on aihe, jolla on suuri merkitys ja merkitys yhteiskunnallemme, koska sillä on vaikutuksia jokapäiväiseen elämään. Tämän artikkelin aikana tutkimme yksityiskohtaisesti Venäjänsampi:n monia puolia ja ulottuvuuksia sen alkuperästä ja kehityksestä sen seurauksiin ja vaikutuksiin eri alueilla. Samoin analysoimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja Venäjänsampi:ssä tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys, jonka avulla lukija ymmärtää tämän aiheen perusteellisesti.
Venäjänsampi | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Alaluokka: | Rustokiillesuomuiset Chondrostei |
Lahko: | Sampikalat Acipenseriformes |
Heimo: | Sammet Acipenseridae |
Suku: | Acipenser |
Laji: | gueldenstaedtii |
Kaksiosainen nimi | |
Acipenser gueldenstaedtii |
|
Katso myös | |
Venäjänsampi (Acipenser gueldenstaedtii) on isokokoinen äärimmäisen uhanalainen kalalaji. Sen selkä on vihertävänharmaa, kyljet vaaleammat ja vatsa valkoinen.[2] Kyljessä on selvä väriraja. Kuono on tylpempi kuin muilla sampilajeilla.[3]
Venäjänsampea tavattiin alkujaan Kaspianmerellä, Mustallamerellä ja Asovanmerellä. Se on levinnyt istutuksina ja kalanviljelylaitosten karkulaisina ympäri Eurooppaa. Kaspianmeren kanta lisääntyy Ural- ja Volgajoissa, ja Mustanmeren kanta Tonavan alajuoksulla ja mahdollisesti edelleen Rionijoessa. Asovanmerellä ei ole lisääntyvää populaatiota, vaan kantaa ylläpitävät kalojen siirrot.[1]
Venäläisten Suomenlahteen istuttamia venäjänsampia on käynyt pyydyksiin myös Suomen rannikoilla.[3]