Verkkourkinta

Verkkourkinta on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Siitä lähtien se on ollut keskustelun, keskustelun ja tutkimisen kohteena asiantuntijoiden, tutkijoiden ja suuren yleisön yrittäessä ymmärtää sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Tämä artikkeli sukeltaa Verkkourkinta:een ja tarkastelee sen alkuperää, kehitystä ja nykyistä merkitystä. Yksityiskohtaisen ja oivaltavan analyysin avulla pyrimme valaisemaan tätä ilmiötä tarjoamalla täydellisen ja päivitetyn näkemyksen sen merkityksestä ja vaikutuksesta eri alueilla. Lähestymällä Verkkourkinta:tä eri näkökulmista, tavoitteena on tarjota panoraamanäkymä, jonka avulla lukija voi syventyä aiheeseen laajasti ja syvästi.

Nordean nimissä lähetetty tietojenkalasteluviesti.

Verkkourkinta eli tietojenkalastelu (myös engl. phishing, suomeksi käytössä termi kalastelu) on tietotekniikassa rikollista toimintaa, jolla pyritään saamaan haltuun luottamuksellisia tietoja, kuten henkilö- tai tilitietoja, esiintymällä tiedon saantiin oikeutettuna tahona. Haluttua tietoa ovat erityisesti salasana- tai luottokorttitiedot, joita käyttämällä hyökkääjä voi päästä huomattaviin taloudellisiin voittoihin; jo muutama huijaukseen langennut uhri voi tehdä rikollisesta toiminnasta kannattavaa. Urkinta tapahtuu yleensä sähköpostin tai pikaviestimen avulla. Huijausviesti pyrkii näyttämään mahdollisimman aidolta ja luotettavan tahon lähettämältä.

Huijarit käyttävät hyväksi ihmisten luottamusta ja voivat tekeytyä esimerkiksi poliisiksi tai pankin virkailijaksi. Rikolliset kertovat henkilön rahojen olevan uhattuna ja pyytävät sillä verukkeella huijattua lähettämään verkkopankkitunnuksensa, tilitietonsa tai luottokortin numeronsa. Tämän jälkeen rikolliset tyhjentävät uhrin pankkitilin kokonaan. Huijarit voivat myös tekeytyä pankin virkailijoiksi ja pyytää tietoja jotta voivat korjata virheellisen laskun tililtä. Oikeasti pankki ja poliisi ei koskaan kysy näitä tietoja.[1]

Monesti myös huijarit lähettävät viestin, jossa on valmis linkki aidolta näyttävälle valesivulle, josta pankkitunnukset varastetaan.[1]

Tietämättömiä auttaa huijaamaan sähköpostiviestien aukkoisuus ulkomuodoltaan. Viesti, jonka lähettäjäksi ilmoitetaan [email protected], ei ole välttämättä millään tavalla sidoksissa yritys.fi-palvelimeen. Otsikkotiedoista yleensä on nähtävissä se miltä palvelimelta viesti on peräisin.[2] Eräät sähköpostipalvelut, kuten Gmailin selainversio, huomauttavat asiakkaalle viestin tullessa eri palvelimelta kuin lähettäjäosoitteessa on ilmoitettu.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Poliisi - Huijaukset www.poliisi.fi. Viitattu 27.9.2020.
  2. ↑ Kirjeen rakenne

Aiheesta muualla