Vihtijärvi

Nykyään Vihtijärvi on aihe, joka herättää kiinnostuksen kaiken ikäisissä ja -taustaisissa. Vihtijärvi on herättänyt keskusteluja ympäri maailmaa sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen vaikutuksiin jokapäiväiseen elämään. Sen merkitys on kiistaton, ja sen vaikutus ulottuu eri tietoalueille. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja Vihtijärvi:een ja analysoimme sen merkitystä ja vaikutusta tämän päivän elämään. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme valaisemaan tätä monimutkaista ja moniulotteista aihetta tarjoamalla lukijalle laajan ja täydellisen kuvan Vihtijärvi:stä ja sen vaikutuksista yhteiskuntaamme.

Tämä artikkeli kertoo vihtiläisestä kylästä. Vihtijärvi on myös kylä Vehmaalla.
Vihtijärvi

Vihtijärvi

Koordinaatit: 60.5255°N, 24.5392°E

Valtio Suomi
Maakunta Uusimaa
Seutukunta Helsingin seutu
Kunta Vihti
Hallinto
 – Asutustyyppi Kylä
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3
Postinumero 03790











Vihtijärven kappeli.

Vihtijärvi on Vihdin noin 500 asukkaan kylä,[1] joka sijaitsee kunnan koillisosassa Lopen rajalla. Matkaa Vihdin kirkonkylään on noin 24 km ja Nummelan keskustaan noin 30 km. Kylän kautta kulkevat seututie 132 (1950-luvun lopulle saakka valtatie 3) Vantaan Keimolasta Lopelle ja siitä erkaneva seututie 133 Karkkilaan. Vihtijärven korkein kohta on Rokokallio.

Rakennuksia

Vihtijärven koulu

Vihtijärven koulu on noin 50 oppilaan alakoulu.[2] Vihdin kunnan säästötoimet uhkasivat lopettaa Vihtijärven koulun toiminnan. Aktiivinen kyläyhdistys ryhtyi talkoisiin ja pelasti koulun muun muassa Hiiskulan kartanolta saadun taloudellisen tuen avulla.[3]

Kappeli

Pääartikkeli: Vihtijärven kappeli

Vihtijärven kylässä sijaitsee Vihdin luterilaisen seurakunnan kappeli ja hautausmaa. Vuonna 1961 valmistuneen tiilestä ja graniitista rakennetun 100-paikkaisen kappelin ovat suunnitelleet Tarja ja Esko Toiviainen, ja saliin vuonna 1975 valmistuneet urut on rakentanut Veikko Virtanen. Kappelin yhteydessä on erillinen kellotorni. Hiiskulan kartanon patruunan Hans Brummerin ehtojen mukaisesti lahjoituskiinteistön nimeksi tuli Anteron rukoushuone ja hautausmaa.[4]

Hiiskulan kartano

Vihtijärvellä sijaitsevan Hiiskulan kartanon perusti vuonna 1836 vapaaherra Artur Vilhelm Klinckowström ostamalla Kourlaan kuuluneet Hurran, Kaupin, Syökärin ja Kuloin rälssitilat Carl Henrik Tollin konkurssipesästä. Vuonna 1869 kartanon osti nykyisen omistajan esi-isä, kollegionasessori, myöhemmin hovineuvos Alexander Wilhelm Brummer, joka myöhemmin osti myös Tervalammen säteritilan.[5]

Nummitupa

Vihtijärvellä sijaitsee Vihtijärven VPK:n talo Nummitupa, jota käytetään harraste- ja juhlatilana.[6]

Hanke kylän liittämiseksi Nurmijärveen

Vihtijärven kyläyhdistys katsoi, että kylä sijaitsee syrjässä Vihdin kunnan päätaajamista, ja lähti ajamaan sen liittämistä Nurmijärven kuntaan, jonka raja sijaitsee Vihtijärven eteläosassa. Valtiovarainministeriön päätöksellä esitys hylättiin vuonna 2017 perusteena haitallinen vaikutus Vihdin kunnan talouteen.[7][8] Vihdin kunnanhallitus myönsi joulukuussa 2018 valtuudet sopimusneuvottelujen käynnistämisestä Nurmijärven kunnan kanssa Vihtijärven vesihuoltojärjestelmän järjestämisestä.[9] Vuonna 2022 kyläyhdistyksen hallitus ilmaisi jälleen halukkuutensa liittää Vihtijärvi osaksi Nurmijärveä.[10]

Vuoden kylä

Uudenmaan liiton maakuntahallitus valitsi Vihtijärven vuoden uusmaalaiseksi kyläksi 2010.[3] Vihtijärvi valittiin lisäksi myös koko Suomen vuoden kyläksi.[11][12]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ "Lopentiestä maaseutuasumisen esimerkkialue" Nurmijärven Uutiset. Viitattu 21.10.2019.
  2. ↑ Vihtijärven koulu Vihdin kunta. Viitattu 23.10.2019.
  3. ↑ a b Kyläkoulunsa pelastanut Vihtijärvi on vuoden uusmaalainen kylä Yle Uutiset. Viitattu 23.10.2019.
  4. ↑ Vihtijarvi – Palvelut ja yritykset – Kappeli ja hautausmaa. Viitattu 21.10.2019.
  5. ↑ Vihtijarvi – Tietoa kylästä – Historia. Viitattu 21.10.2019.
  6. ↑ Vihtijarvi – Paikat ja tarinat – Historia ja kulttuuri – Nummitupa. Viitattu 21.10.2019.
  7. ↑ Muu päätös 3013/2017 Korkein hallinto-oikeus. Viitattu 11.9.2019.
  8. ↑ Maria Aittoniemi: Vihti säilyttää kruununsa Vihdin Uutiset. Viitattu 11.9.2019.
  9. ↑ Vihtijärvi sai luvan Nurmijärven Uutiset. Viitattu 11.9.2019.
  10. ↑ Vihtijärvi edelleen valmis liittymään Nurmijärveen Nurmijärven Uutiset. Viitattu 27.9.2022.
  11. ↑ Vuoden uusmaalaiset kylät ja kaupunginosat vuodesta 1988. Uudenmaan liitto. Viitattu 21.10.2019.
  12. ↑ Tässä on vuoden kylä. Iltalehti, 29.8.2010. Viitattu 21.10.2019.

Aiheesta muualla