Tässä artikkelissa käsitellään muuttujan Nummelan Palloseura merkitystä nykyisessä kontekstissa. Nummelan Palloseura on noussut merkityksellisyyteen useilla alueilla, ja se on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion. Kautta historian Nummelan Palloseura:llä on ollut keskeinen rooli yhteiskunnassa ja se on vaikuttanut sellaisiin näkökohtiin kuin kulttuuriin, politiikkaan, talouteen ja teknologiaan. Tässä mielessä on ratkaisevan tärkeää analysoida ja ymmärtää Nummelan Palloseura:n vaikutus elämäämme sekä sen läsnäolon seurauksia nykymaailmassa. Monitieteisen lähestymistavan avulla tavoitteena on syventyä Nummelan Palloseura:n tärkeimpiin näkökohtiin ja käsitellä sen kehitystä, sen haasteita ja heijastuksia tulevaisuuteen.
NuPS | |||
---|---|---|---|
![]() |
|||
Koko nimi | Nummelan Palloseura | ||
Perustettu | 1964 | ||
Kaupunki |
![]() |
||
Kenttä | Kuoppanummen nurmi | ||
Sarja | Kolmonen (2023) | ||
Puheenjohtaja | Mikko Parviainen | ||
Päävalmentaja | Joni Saastamoinen | ||
|
Nummelan Palloseura on vuonna 1964 perustettu vihtiläinen urheiluseura, jossa jalkapallo on ollut vahva laji alusta alkaen. NuPS on ollut jalkapalloilun erikoisseura vuodesta 1996 lähtien. Kaudella 2023 NuPSilla on 25 joukkuetta aina vuonna 2016 syntyneistä G-junioreista ikämiehiin ja -naisiin. Seuralla on virallisten sarjojen ja turnausten ulkopuolista toimintaa niin lapsiperheille kuin lähinnä kehitysvammaisista lapsista koostuvalle erityisryhmälle sekä liikunnallista toimintaa vanhuksille[1]. Vuonna 2023 NuPSilla oli noin 1275 jäsentä.[2]
NuPSin miesten edustusjoukkue pelasi kaudella 2017 Kakkosessa, jonne se nousi edelliskauden päätteeksi.[3] Seuraavaksi kaudeksi joukkue kuitenkin putosi Suomen Palloliiton Uudenmaan piirin Kolmoseen.[4]
Seuran lajeja olivat vuonna 2016 jalkapallo ja futsal. Aiemmin Nummelan Palloseurassa on pelattu jääkiekkoa ja maahockeytä.[3]
Keskustelut palloseuran perustamisesta Vihtiin alkoivat muun muassa Nummelan Kisaajien keskuudessa, jossa suhtauduttiin myönteisesti palloiluun erikoistuneen seuran perustamiseen. Nummelan Palloseuran perustava kokous pidettiin Nummelan Tuotanto Oy:n ruokalassa 14. lokakuuta 1964. Kokouksessa oli paikalla 15 henkilöä, ja seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Simo Kovelo. Perustavassa kokouksessa seuralle perustettiin jääkiekkojaosto ja talousjaosto. Seura liittyi jäseneksi SVUL:oon, TUK:oon ja Suomen Jääkiekkoliittoon. Suomen Palloliiton jäseneksi NuPS liittyi keväällä 1965.[5]
NuPS:n urheilutoiminta sai alkunsa jääkiekosta. Lajia pelattiin aluksi Nummelan urheilukentälle pystytetyssä kaukalossa. 1970-luvun alkupuolella ottelut pelattiin Vihdin kirkonkylässä pukukoppien puuttumisen vuoksi, mutta Kuoppanummen huoltorakennuksen valmistuttua toiminta keskittyi takaisin Nummelaan.[6]
Junioreiden toimintaa tehostettiin 1970-luvun loppupuolella, ja vuonna 1978 mukana oli jo 120 juniorikiekkoilijaa. Miesten joukkue nousi vuonna 1980 III-divisioonaan. Jääkiekon kukoistuskausi oli 1980-luvulla, jolloin miehet pelasivat pääosin III-divisioonassa. Parhaimmillaan ottelut keräsivät jopa 500 katsojaa, ja vuonna 1984 kotiotteluissa kävi keskimäärin 320 katsojaa.[6]
Hanke jäähallin rakentamisesta Nummelaan käynnistettiin vuonna 1983. Asian edistämiseksi perustettiin vuonna 1988 Vihdin Jäähalli Oy, mutta hallille ei löytynyt yhteisymmärryksessä paikkaa, minkä vuoksi jääkiekkoharrastus hiipui NuPS:in aktiiviharrastajien hakeutuessa jäähallipaikkakuntien seuroihin. Jääkiekko aloitti toimintansa uudelleen 1995 tekojään valmistuttua. Vuonna 1996 jääkiekkotoiminta eriytyi emoseurasta itsenäiseksi NuPS Hockeyksi, kun Vihdin jäähalli valmistui Nummelaan Kuoppanummen kentälle.[6]
Jalkapalloa on pelattu Vihdissä vuodesta 1946 lähtien Nummelan Kisaajien sekä 1950-luvulta lähtien Pallo-Hiiden joukkueissa. Nummelan Palloseura jatkoi Pallo-Hiiden perinteitä seuran yhdistyessä NuPS. NuPS on kuulunut perustamisestaan lähtien Suomen Palloliiton Länsi-Uudenmaan piiriin, joka vuoden 1995 alusta yhdistettiin Uudenmaan piiriin.[7]
Jalkapallo nousi 1970-luvun alkupuolella seuran suurimmaksi lajiksi. Seuran kasvu on ollut vahvasti sidoksissa myös Vihdin kunnan väestönkasvuun erityisesti 1980- ja 1990-luvuilla. Pelaajamäärien nousu johti kasvavaan tarpeeseen myös kotiotteluiden ja harjoitustapahtumien määrässä. Otteluita ja harjoituksia pidettiin Nummelan lisäksi Ojakkalassa, Vihdin kirkonkylässä sekä muun muassa Tervalammen kylällä.[8]
Parhaimmillaan NuPS joukkueita pelasi 1990-luvun alussa liiton sarjoissa lähes 20. Seura voitti vuonna 1989 Juuso Waldenin lahjoittaman piirin kiertopalkinnon. Vuoden 1994 aikana NuPS joukkueet järjestivät Vihdin alueella noin 565 ottelua.[9]
Jääkiekkotoiminnan eriydyttyä NuPS, alkuperäisestä emoseurasta muodostui jalkapallon erikoisseura. NuPS on lukeutunut historiansa ajan pääasiassa kasvattajaseuroihin. Vuonna 1997 seuran puheenjohtajan ja sihteerin rinnalle palkattiin ensimmäinen toiminnanjohtaja, joksi valittiin Kari Hakkarainen.[7]
Seuran lyhenteeksi päätettiin marraskuussa 1964 muoto NPS. Lyhenne oli käytössä seuran alkuvuosina, mutta varsin pian käytäntöön vakiintui muoto NuPS. Lokakuussa 1965 seuran pääväreiksi päätettiin sininen, punainen ja valkoinen. Sininen väri oli lähinnä jääkiekkoilijoiden toisen peliasuteen väri. Myöhemmin seuran väreihin lisättiin musta väri ja seuran väreiksi vakiintuivat punainen, valkoinen ja musta. Näistä väreistä poikettiin jonkin verran 1960-luvulla ja 1970-luvun alkupuolella.[5][10]
Seuran merkistä päätettiin huhtikuussa 1966, että merkissä on punaisella pohjalla keltainen S ja sen keskellä valkoiset NP.[5] Nämä tunnukset ovat myös seuran virallisessa lipussa, joka hankittiin vuonna 1976.Seuran peliasut ovat perusväreiltään puna-valkoiset ja lisävärinä musta.[10]
Kuoppanummen nurmi sijaitsee Nummelassa Kuoppanummen yleisurheilukentän yhteydessä. Kenttä on nurmipintainen ja mitaltaan 100 m x 66 m. Kentällä on myös pukukopit, suihkut ja katsomo.[11] Kuoppanummen urheilukenttä on valmistunut vuonna 1978 ja kentän nurmipäällyste tehtiin 1980-luvun alussa. Vuodesta 1992 lähtien kenttä on ollut vakituisesti NuPS:in käytössä peleihin ja harjoituksiin. Vuonna 1997 kentälle asennettiin altakastelulaitteisto.[12]
Vihdin kirkonkylän kenttä sijaitsee Vihdin kirkonkylällä Vihdin yhteiskoulun yhteydessä. Kenttä on tekonurmipintainen ja kentällä on myös pukukopit ja suihkut.[11] Kirkonkylän tekonurmi on valmistunut vuonna 2022. Kenttään on merkitty yksi iso jalkapallokenttä pitkittäin ja kaksi pienempää poikittain.[13]
Ratapuiston kenttä eli SSO Areena sijaitsee Nummelassa Kuoppanummen alueella. Kenttä on tekonurmipintainen ja mitaltaan 95 m x 60 m. Kentällä on myös pukukopit ja suihkut.[11] Ratapuiston kenttä valmistui vuonna 1984.[12]
Uimahallin kenttä eli Ojamart Areena sijaitsee Nummelassa Nummelanharjun koulun yhteydessä. Kenttä on tekonurmipintainen ja mitaltaan 100 m x 64 m. Kentällä on myös pukukopit, suihkut ja katsomo.[11] Uimahallin nurmikenttä on olut käytössä vuodesta 1984 lähtien.[12]
Etelä-Nummelan palloiluhalli eli Auto-Huiput Areena sijaitsee Etelä-Nummelan liikuntapuistossa. Halli on valmistunut vuonna 2020 ja on 8 600 neliömetrin pinta-alallaan Vihdin suurin liikuntatila. Jalkapallohallin kenttä on tekonurmipintainen ja mitaltaan 100 m x 60 m. Hallissa on myös pukukopit ja suihkut.[11][14][15]
Kausi | Sarjataso | Sarja | Lohko | Hallinto | Sijoitus | Muutokset |
---|---|---|---|---|---|---|
2000 | 5. | Nelonen | Lohko 1 | Uudenmaan alue (SPL Uusimaa) | 1. | Nousi Kolmoseen |
2001 | 4. | Kolmonen | Lohko 1 | Helsinki & Uusimaa (SPL Uusimaa) | 3. | |
2002 | 4. | Kolmonen | Lohko 1 | Helsinki & Uusimaa (SPL Uusimaa) | 6. | |
2003 | 4. | Kolmonen | Lohko 1 | Helsinki & Uusimaa (SPL Uusimaa) | 5. | |
2004 | 4. | Kolmonen | Lohko 1 | Helsinki & Uusimaa (SPL Uusimaa) | 12. | Putosi Neloseen |
2005 | 5. | Nelonen | Lohko 1 | Uudenmaan alue (SPL Uusimaa) | 2. | Nousi Kolmoseen |
2006 | 4. | Kolmonen | Lohko 1 | Helsinki & Uusimaa (SPL Uusimaa) | 5. | |
2007 | 4. | Kolmonen | Lohko 1 | Helsinki & Uusimaa (SPL Uusimaa) | 9. | |
2008 | 4. | Kolmonen | Lohko 1 | Helsinki & Uusimaa (SPL Uusimaa) | 5. | |
2009 | 4. | Kolmonen | Lohko 1 | Helsinki & Uusimaa (SPL Uusimaa) | 5. | |
2010 | 4. | Kolmonen | Lohko 1 | Helsinki & Uusimaa (SPL Uusimaa) | 8. | |
2011 | 4. | Kolmonen | Lohko 1 | Helsinki & Uusimaa (SPL Uusimaa) | 3. | Luopui sarjasta |
2012 | 5. | Nelonen | Lohko 1 | Uudenmaan alue (SPL Uusimaa) | 3. | |
2013 | 5. | Nelonen | Lohko 1 | Uudenmaan alue (SPL Uusimaa) | 1. | Nousi Kolmoseen |
2014 | 4. | Kolmonen | Lohko 1 | Helsinki & Uusimaa (SPL Uusimaa) | 4. | |
2015 | 4. | Kolmonen | Lohko 1 | Helsinki & Uusimaa (SPL Uusimaa) | 2. | |
2016 | 4. | Kolmonen | Lohko 1 | Helsinki & Uusimaa (SPL Uusimaa) | 1. | Nousi Kakkoseen |
2017 | 3. | Kakkonen | Lohko B | Suomen Pallolitto | 11. | Putosi Kolmoseen |
2018 | 4. | Kolmonen | Lohko 1 | Helsinki & Uusimaa (SPL Uusimaa) | 6. | |
2019 | 4. | Kolmonen | Lohko 1 | Helsinki & Uusimaa (SPL Uusimaa) | 4. | |
2020 | 4. | Kolmonen | Lohko 1 | Helsinki & Uusimaa (SPL Uusimaa) | 12. | |
2021 | 4. | Kolmonen | Lohko 1 | Helsinki & Uusimaa (SPL Uusimaa) | 12. | Putosi Neloseen |
2022 | 5. | Nelonen | Lohko 1 | Uudenmaan alue (SPL Uusimaa) | 1. | Nousi Kolmoseen |
2023 | 4. | Kolmonen | Lohko 1 | Helsinki & Uusimaa (SPL Uusimaa) | 2. |