Nykymaailmassa Viimeinen mies:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Olipa kyseessä keskustelu Viimeinen mies:n merkityksestä nyky-yhteiskunnassa, Viimeinen mies:n vaikutuksista talouteen tai yksinkertaisesti Viimeinen mies:n historian kiehtomiseen, tämä aihe on kiinnittänyt monien huomion. Lisäksi Viimeinen mies on synnyttänyt loputtomasti tutkimusta, keskusteluja ja keskusteluja, jotka ovat johtaneet sen merkityksen parempaan ymmärtämiseen ja arvostamiseen. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Viimeinen mies:n vaikutuksia, analysoimme erilaisia näkökulmia ja tarjoamme kattavan näkemyksen tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.
Viimeinen mies | |
---|---|
The Omega Man | |
![]() |
|
Ohjaaja | Boris Sagal |
Käsikirjoittaja | |
Perustuu | Richard Mathesonin romaaniin Olen legenda (1954) |
Tuottaja | Walter Seltzer |
Säveltäjä | Ron Grainer |
Kuvaaja | Russell Metty |
Leikkaaja | William H. Ziegler |
Pääosat | |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Yhdysvallat |
Tuotantoyhtiö | Warner Bros. |
Levittäjä |
Warner Bros. Netflix |
Ensi-ilta | 3. joulukuuta 1971 (Suomi) |
Kesto | 98 min |
Alkuperäiskieli | englanti |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
|
Viimeinen mies (The Omega Man, myös muodossa The Ωmega Man) on Boris Sagalin ohjaama tieteiselokuva vuodelta 1971. Sen pääosaa esittää Charlton Heston. Elokuva perustuu Richard Mathesonin romaaniin Olen legenda (1954).[1] Käsikirjoituksen laativat John William Corrington ja Joyce H. Corrington ja elokuva kuvattiin Technicolorilla ja monoäänellä.[2]
Mathesonin kertomuksen ensifilmatisointi oli vuoden 1964 Vincent Price -elokuva L’ultimo uomo della terra. Kirjan kolmas elokuvasovitus I Am Legend, pääosassaan Will Smith, sai ensi-iltansa vuonna 2007.
Video-oppaassa vuodelta 1994 Asko Alanen kutsuu Viimeistä miestä romaanin ensimmäistä filmatisointia ”tanakammaksi” ja antaa sille kolme tähteä viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”hyvä”.[3] VideoHound’s Golden Movie Retriever antaa kaksi ja puoli tähteä neljästä.[4]