Tässä artikkelissa tutkimme aihetta Viisikielinen, käsite, joka on kiehtonut ihmiskuntaa vuosisatojen ajan. Viisikielinen on ollut alkuperästään sen merkitykseen nyky-yhteiskunnassa, että se on ollut keskustelun ja kiehtovan kohteena useilla alueilla. Kautta historian Viisikielinen:llä on ollut ratkaiseva rooli ajatusten, toiminnan ja uskomusten muodostamisessa eri kulttuureissa ympäri maailmaa. Lisäksi sen vaikutus ulottuu niinkin monimuotoisille alueille kuin tiede, uskonto, politiikka ja populaarikulttuuri. Tämän artikkelin kautta sukeltamme Viisikielinen:n kiehtovaan maailmaan tutkimalla sen monia puolia ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan.
Viisikielinen | |
---|---|
![]() Viidennen herätysliikkeen laulukirja. |
|
Kieli | suomi |
Genre | hengellinen laulukokoelma |
Kustantaja | |
Julkaistu | 2014 |
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
Viisikielinen on viidennen herätysliikkeen laulukirja. 1990-luvulla Suomen Raamattuopiston ja Suomen ev. Lut. Kansanlähetyksen johtajat keskustelivat yhteisen laulukirjan tekemisestä. Iso askel eteenpäin oli, kun Heini Kataja-Kantola kokosi Raamattuopistolla vuonna 2002 yli 400 laulun kokoelman laulukirjaa varten.
Kirjahanke käynnistyi 2010 järjestöjohtajien neuvottelussa. Kataja-Kantolan kokoelma oli pohjamateriaalina ja hän keksi kirjalle nimen Viisikielinen.[1] Kirja ilmestyi 2014.
Julkaisijoiksi tuli kuusi järjestöä ja kirjan toimittajiksi henkilöt Evankelis-luterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä (ELK)
Kansan Raamattuseuran säätiö (KRS)
Medialähetys Sanansaattajat (Sansa)
Suomen Ev. lut. Kansanlähetys (SEKL)
Suomen Ev. lut. Opiskelija- ja Koululaislähetys (OPKO)
Suomen Raamattuopiston Säätiö (SRO)
Asiantuntijoina ovat olleet MuK Anna Karjalainen (2011-) ja DI, MuM Risto Ranta-Aho, joka oli myös toimitussihteerinä (2011-).
Kustantajan, Perussanoma Oy:n edustajana on osallistunut kanttori Petri Javanainen sekä konsultoijina ovat olleet Heini Kataja-Kantola ja Anna-Mari Kaskinen. Teemahakemiston kokosivat Pertti Kallio sekä Jussi ja Minna Pyysalo.[1]
Lähteinä on ollut yli 20 laulukirjaa, muita julkaistuja ja julkaisemattomia kokoelmia, yksittäisiä lauluja. Valittavana olleiden yli 3000 laulun joukossa on virsikirjan virsiä sekä vanhempien Sinisen laulukirjan ja Hengelliset laulut ja virret -kirjan aineistoa.
Mukana on klassikoksi muodostuneita rippikoululauluja ja uudempia nuorten suosimia lauluja, jotka ovat usein Pekka Simojoen ja Anna-Mari Kaskisen tekemiä.
Lauluvalinnoissa on katsottu, että ne soveltuvat yhteislauluiksi tekijäjärjestöille sanomaltaan ja teologialtaan sekä, että sävelkorkeus on sopiva ja soinnutukset kohtuulliset säestää. Pelkistetty osastojako alkaa Jumalasta, etenee ihmisen heräämiseen, pelastukseen ja kristityn elämään.[1]
I. Jumala ja hänen sanansa
II. Elämä uskossa
III. Seurakunta koolla
IV. Elämän vaiheissa
404 laulua sisältävä Viisikielinen valmistui tammikuussa 2014.[1]
Laaja esittely Viisikielisestä.[2]