Nykymaailmassa Ville Kivimäki on saavuttanut erityistä merkitystä yhteiskunnan eri alueilla. Olipa kyse politiikasta, taloudesta, tekniikasta, kulttuurista tai jokapäiväisestä elämästä, Ville Kivimäki:stä on tullut toistuva ja vaikuttava keskustelunaihe. Sen vaikutukset ja vaikutukset ovat synnyttäneet keskusteluja, analyyseja ja tutkimusta, jotka pyrkivät ymmärtämään sen merkitystä ja laajuutta. Eri näkökulmista Ville Kivimäki on vaikuttanut päätöksentekoon ja siihen, miten ihmiset ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Tässä artikkelissa tutkimme Ville Kivimäki:n vaikutuksia ja sitä, miten se on muokannut nykyistä todellisuutemme.
Ville Kivimäki (s. 1976 Helsinki)[1] on suomalainen historiantutkija ja Suomen historian dosentti Tampereen yliopistossa.[2]
Kivimäki vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Lappeenrannassa.[1] Hän aloitti historian yliopisto-opintonsa Joensuun yliopistossa mutta siirtyi Turkuun ja väitteli filosofian tohtoriksi Åbo Akademista vuonna 2013. Väitöskirja Battled Nerves: Finnish Soldiers’ War Experience, Trauma, and Military Psychiatry, 1941–44 edustaa pohjoismaiden historiaa ja käsittelee suomalaissotilaiden psyykkisiä häiriöitä jatkosodan aikana.[3]
Väitöskirjan suomenkielinen versio Murtuneet mielet: Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939–1945 voitti vuoden 2013 Tieto-Finlandia-palkinnon. Kiitospuheessaan Kivimäki painotti, että psyykkiset vammat tulisi ymmärtää fyysisten vammojen lailla sotavammoiksi. ”Psyykkiset oireet olivat pohjimmiltaan mitä normaalein reaktio pöyristyttäviin olosuhteisiin. Ne eivät olleet merkkejä mistään poikkeavasta tai vaillinnaisesta luonteenlaadusta, kuten niitä pitkään käsiteltiin.”[4]
Kivimäki johtaa Suomen Akatemian kokemuksen historian huippuyksikön (2018–2025) ”Eletty kansakunta” -tutkimusryhmää.[2]
Kivimäki on maininnut esikuvikseen muiden muassa Juha Siltalan, Ann-Catrin Östmanin ja Anders Ahlbäckin.[3] Vuonna 2020 Kivimäki sai Suomalaisen Tiedeakatemian Humanistipalkinnon.[5]