Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Ville Pörhölä:n kiehtovaan maailmaan, aiheeseen, joka on kiinnittänyt sekä asiantuntijoiden että fanien huomion. Syntymisestään lähtien Ville Pörhölä on osoittanut vaikutuksensa yhteiskunnan, tieteen, kulttuurin ja historian eri osa-alueisiin. Vuosien saatossa siitä on keskusteltu, tutkittu ja tutkittu, ja sen vaikutus on kehittynyt ajan myötä. Tässä Ville Pörhölä:n perusteellisessa tutkimisessa tarkastelemme sen alkuperää, sen merkitystä nykymaailmassa ja aiheeseen liittyviä erilaisia näkökulmia. Valmistaudu uppoutumaan matkaan, joka lupaa yllättää, innostaa ja kouluttaa, kun löydämme yhdessä Ville Pörhölä:n jännittävän universumin.
Mitalit | |||
---|---|---|---|
![]() Pörhölä vuonna 1920. | |||
Maa: ![]() | |||
Miesten yleisurheilu | |||
![]() | |||
![]() |
Antwerpen 1920 | kuulantyöntö | |
![]() |
Los Angeles 1932 | moukarinheitto | |
EM-kilpailut | |||
![]() |
Torino 1934 | moukarinheitto |
Frans Wilhelm ”Ville” Pörhölä (alun perin Horneman, 24. joulukuuta 1897 Alatornio – 28. marraskuuta 1964 Oulu) oli suomalainen yleisurheilun heittolajien monitaitaja ja olympiavoittaja.[1]
Pörhölä voitti Antwerpenin olympialaisissa 1920 kultaa kuulantyönnössä tuloksella 14,81.[2] Vuonna 1922 Pörhölä voitti Englannin mestaruuden kuulantyönnössä. Pariisin olympiakisoissa 1924 Pörhölän sijoitus kuulantyönnössä oli seitsemäs. Tämän jälkeen Pörhölä oli muutaman vuoden poissa kilpailuista, mutta palasi sitten moukarinheittäjänä. Pörhölä oli ensimmäinen suomalainen 50 metriä ylittänyt moukarinheittäjä. Los Angelesin kisoissa 1932 hän johti moukarikilpailua viimeiselle heittokierrokselle asti, ja hänen tuloksensa 52,27 oikeutti lopulta hopeamitaliin.[1][3] Yleisurheilun Euroopan mestaruuskilpailuissa Torinossa 1934 Pörhölä voitti moukarinheiton. Hän osallistui vielä Berliinin olympiakisoihin 1936; sijoitus moukarinheitossa oli nyt yhdestoista.[3]
Seuratasolla Pörhölä edusti Röytän Jyskyä, Tornion Pyryä, Oulun Pyrintöä, Viipurin Urheilijoita, Kuopion Urheilu-Veikkoja, Kajaanin Kipinää ja Rovaniemen Urheilijoita.[1]
Pörhölä tunnettiin lempinimellä ”Röyttän karhu”,[1] kotipaikkansa Röytän saaren mukaan. Elokuussa 2020, 100 vuotta Pörhölän olympiavoiton jälkeen, Torniossa nimettiin tie Pörhölän mukaan Ville Pörhölän poluksi.[4]
Hänelle myönnettiin Suomen urheilun kultainen ansioristi vuonna 1958.[5]
Pörhölän tyttärenpoika on kolmiloikkaaja Heikki Herva.[4]
1896: Robert Garrett | 1900: Richard Sheldon | 1904: Ralph Rose | 1908: Ralph Rose | 1912: Patrick McDonald (tavallinen) – Ralph Rose (molemmat kädet) | 1920: Ville Pörhölä | 1924: Clarence Houser | 1928: John Kuck | 1932: Leo Sexton | 1936: Hans Woellke | 1948: Wilbur Thompson | 1952: Parry O’Brien | 1956: Parry O’Brien | 1960: Bill Nieder | 1964: Dallas Long | 1968: Randy Matson | 1972: Władysław Komar | 1976: Udo Beyer | 1980: Vladimir Kiseljov | 1984: Alessandro Andrei | 1988: Ulf Timmermann | 1992: Mike Stulce | 1996: Randy Barnes | 2000: Arsi Harju | 2004: Adam Nelson | 2008: Tomasz Majewski | 2012: Tomasz Majewski | 2016: Ryan Crouser | 2020: Ryan Crouser | 2024: Ryan Crouser |