Vimpa

Nykymaailmassa Vimpa:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Vimpa on onnistunut vangitsemaan huomiota ja herättämään intohimoista keskustelua eri aloilla ihmisten jokapäiväiseen elämään vaikuttavista vaikutuksistaan ​​talouteen ja politiikkaan. Ajan myötä sen merkitys ja vaikutus ovat kasvaneet, mikä on herättänyt kasvavaa kiinnostusta ymmärtää sen luonnetta, seurauksia ja mahdollisia tulevia seurauksia. Tässä artikkelissa tutkimme edelleen Vimpa-ilmiötä ja keskustelemme sen merkityksestä nykyisessä kontekstissa.

Vimpa
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Suomessa:

Elinvoimainen [2]

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Karppikalat Cypriniformes
Alalahko: Särkikalat Cyprinoidei
Heimo: Särjet Leuciscidae
Alaheimo: Särjet Leuciscinae
Suku: Vimba
Laji: vimba
Kaksiosainen nimi

Vimba vimba
(Linnaeus, 1758)

Katso myös

  Vimpa Wikispeciesissä
  Vimpa Commonsissa

Vimpa (Vimba vimba) on särkien heimoon kuuluva vaelluskala, joka Suomessa elää murtovedessä ja nousee jokiin kutemaan toukokuun alkupuolella.

Ulkonäkö ja koko

Vimpa kasvaa korkeintaan 40 senttimetrin pituiseksi ja kilon painoiseksi. Kutuasussa koiraan selkäpuoli on tumman siniharmaa ja vatsa kellertävä. Vimman erottaa lahnasta sen turpeasta nokkamaisesta yläleuasta. Muita vimpaa jonkin verran muistuttavia suomalaisia kalalajeja ovat seipi, siika, sorva, särki, säyne, toutain ja turpa.

Levinneisyys ja elinympäristö

Vimpa on eurooppalainen kala, jonka levinneisyys rajoittuu maanosan itäosaan. Esiintymisalue ulottuu Elbestä ja Tonavasta Kaspianmereen lännestä laskeviin jokiin. Itämeren, Kaspianmeren ja Mustanmeren vimpakannat ovat toisistaan erillään, ja Kaspianmeren vimpa luetaankin omaksi alalajikseen. Suomessa vimpa nousee satunnaisesti Perämereenkin laskeviin jokiin, mutta sen vakiintunut levinneisyys ulottuu Isojokeen saakka. Jokien patoaminen rajoittaa sen nousua useisiin jokiin.

Vimpa on aiemmin ollut Suomessa silmälläpidettävä laji, mutta runsastumisen myötä sen luokitus on muutettu vuonna 2010[3]. Kanta romahti 1900-luvun jälkipuolella vesien saastumisen ja jokien patoamisen takia. Esimerkiksi Vantaanjoessa sen elpymiseen ovat vaikuttaneet joen puhdistuminen ja Vanhankaupunginkoskeen tehdyt muutokset. Siellä kutevia vimpoja on useita tuhansia.[4]

Vimman on kerrottu olevan erityisen hanakka karkaamaan liistekatiskasta, kun se on kyennyt päällään ”purastamaan” aukkoja pyydyksen seinään.[5]

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Freyhof, J. & Kottelat, M.: Vimba vimba IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 21.8.2013. (englanniksi)
  2. ↑ Risto Väinölä: Vimpa – Vimba vimba Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  3. ↑ Suomen uhanalaiset kalat (Arkistoitu – Internet Archive), viitattu 12.12.2011
  4. ↑ Vantaanjoen vimpakanta elpymässä, Helsingin Sanomat 12.12.2011 sivu C 9
  5. ↑ U. T. Sirelius: ”Katiska”, Suomalaisten kalastus, s. 302. (Näköispainos 2009) Helsinki: SKS, 1907. ISSN 0355-1768

Aiheesta muualla