Visoko
Tässä artikkelissa perehdymme Visoko:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen eri puolia ja merkityksiä. Visoko on ollut eri tieteenalojen kiinnostuksen ja tutkimuksen kohde alkuperästään sen nykypäivän merkitykseen. Kautta historian Visoko on herättänyt uteliaisuutta ja keskustelua asiantuntijoiden ja fanien keskuudessa ja synnyttänyt laajan kirjon mielipiteitä ja teorioita. Tämän artikkelin avulla pyrimme valaisemaan Visoko:tä ja analysoimaan sen vaikutuksia yhteiskuntaan, kulttuuriin ja jokapäiväiseen elämään. Tämä kiehtova aihe kutsuu meidät pohtimaan ja kyseenalaistamaan havaintojamme ja esittelemään rikastuttavan ja monipuolisen panoraaman, joka ansaitsee tarkan tutkimisen.
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Visoko Високо |
|
|---|---|
 Panoraama Visokosta |
|
 vaakuna |
|
 Visokon sijainti |
|
  Visoko |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Bosnia ja Hertsegovina |
| Entiteetti | Bosnia ja Hertsegovina |
| Kantoni | Zenica-Doboj |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 231[1] km² |
| Korkeus | 508[1] m |
| Väkiluku (2013) | 39 938[1] |
| – Väestötiheys | 173 as./km² |
Visoko on kaupunki ja kunta Bosnia ja Hertsegovinan keskiosassa. Hallinnollisesti se on osa Zenica-Dobojn kantonia. Se sijaitsee Zenican ja Sarajevon välisen tien varrella Bosna- ja Fojnička-jokien yhtymäkohdassa. Kaupungissa oli noin 11 200 asukasta[2] ja kunnassa noin 39 900 asukasta vuoden 2013 väestönlaskennan mukaan. Kunnan asukkaista noin 93 prosenttia on bosniakkeja, 1,5 prosenttia kroaatteja ja loput muita. Noin 97 prosenttia Visokon asukkaista on muslimeja, 1,5 prosenttia katolisia, 0,8 prosenttia ortodokseja ja loput muunuskoisia tai uskonnottomia.[1]
Visokon alue oli aikoinaan keskiaikaisen Bosnian valtion keskus. Ottomaanikaudella Ajas-beg perusti modernin Visokon kaupungin. Itävalta-Unkarin vallattua Bosnian Visokon arkkitehtuuri sai uusvanhan tyylin, johon heijastui vanha turkkilainen tyyli. Jugoslavian alkuvuosina Visoko ei juuri kehittynyt, mutta säilyi toisesta maailmansodasta kohtalaisen vahingoittumattomana. Kaupunki alkoi kasvaa kunnolla vasta kommunistisen Jugoslavian kaudella. Bosnian sodan aikana Visoko oli Bosnian armeijan hallussa sodan alusta loppuun. Nykyään Visokolla on rikas historia ja kulttuuriperintö, mutta sen talous on taantunut sodan vuoksi.
Viime aikoinamilloin? Visoko on tullut tunnetuksi "Bosnian pyramideista", kaupungissa sijaitsevista suurista pyramidinmuotoisista mäistä, jotka vuonna 2005 julkaistun kiistanalaisen teorian mukaan voisivat olla ihmisen tekemiä pyramideja.
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Visoko Wikimedia Commonsissa
