Vlaardingen
Nykymaailmassa Vlaardingen on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua. Vlaardingen on vuosikymmeniä kiinnittänyt eri alojen asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion. Sen vaikutus yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin tekee siitä relevantin analyysin arvoisen aiheen. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia Vlaardingen:een ja sen vaikutukseen eri alueilla. Sen alkuperästä sen mahdollisiin tuleviin seurauksiin perehdymme Vlaardingen:n kattavaan analyysiin, joka tarjoaa kattavan kuvan aiheesta ja sen merkityksestä nykyään.
| Vlaardingen | |
|---|---|
 Hollandiagebouw Vlaardingenissä vuonna 1978. |
|
 lippu |
 vaakuna |
 |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Alankomaat |
| Provinssi | Etelä-Hollanti |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | Kunta |
| – Pormestari | Bert Blase[1] |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 26.71 km² |
| – Maa | 23.76 km² |
| – Josta vettä | 2.95 km² |
| Väkiluku (30.6.2008) | 70 656 |
| – Väestötiheys | 2974 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+1 |
| – Kesäaika | UTC+2 |
| Postinumero | 3130 - 3139 |
Vlaardingen on Alankomaissa, Etelä-Hollannin provinssissa, Nieuwe Waterwegin varrella[2] sijaitseva kunta ja kaupunki. Asukkaita kunnassa on 70 656 (30.6.2008) ja väestötiheys on 2 974 as./km². Kunnan pinta-ala on 26,71 neliökilometriä, josta vettä on 2,95 km². Vlaardingenin pormestari on Tjerk Bruinsma. Kunnan keskuspaikkakunta on samanniminen, kuin kuntakin. Vlaardingenin elinkeinoja ovat muun muassa kalastus, meijeritoiminta sekä kemikaali- (fosfaatti) ja metallurgiatyöt.[2]
Vlaardingenin nähtävyyksiä ovat muun muassa Grote Kerk ("Suuri Kirkko") vuodelta 1643, kaupungintalo vuodelta 1650 sekä kalatori vuodelta 1778. Vuonna 1967 valmistunut Benelux-tunneli alkaa Vlaardingenin alueella.[2]
Vlaardingenin naapurikunnat ovat Midden-Delfland pohjoisessa, Schiedam idässä, Rotterdam idässä ja etelässä ja Maassluis lännessä.
Vlaardingenin ystävyyskunta on tšekkiläinen Moravská Třebová.[3]
Vuodesta 1987 on Vlaardingenin Suuressa kirkossa (Grote Kerk) jaettu joka maaliskuun 13. päivä kansainvälinen Geuzen-mitali (Geuzenpenning) henkilölle tai järjestölle, joka on puolustanut tai edistänyt demokratiaa ja vastustanut kaikenmuotoista diktatuuria, syrjintää tai rasismia. Vuonna 2008 mitalin sai presidentti Martti Ahtisaari.[4][5]
Historia
Vuonna 1018 Vlaardingenin lähistöllä käytiin taistelu, jonka Hollanti voitti.[6]
Vlaardingen kehittyi 1900-luvulla yhdeksi Alankomaiden suurimmista merisatamista. Suuren telakan valmistuminen vuonna 1958 läheiselle Rozenburg-saarelle kasvatti Vlaardingenin merkitystä.[2]
Kuuluisia asukkaita
- Bassie en Adriaan, näyttelijä
- Edith Bosch, judoka
- Wouter Bos, valtiovarainministeri Balkenenden IV. hallituksessa
- Wilma van Hofwegen, uimari
- Mark Huizinga, olympiakullan judossa voittanut
- Karen Mulder, huippumalli
- Martijn LeNoble, basisti
- Ted van de Parre, maailman vahvin mies vuonna 1992
- Roel Pieper, liikemies
- Winston Post, näyttelijä, malli
- Remi Poppe, poliitikko
- Harald Wapenaar, ammattilaisjalkapalloilija
Lähteet
- ↑ Samenstelling College van B&W Gemeente Vlaardingen. Arkistoitu 23.10.2007. Viitattu 4.10.2008. (hollanniksi)
- ↑ a b c d Vlaardingen Encyclopædia Britannica. Viitattu 4.10.2008. (englanniksi)
- ↑ Stichting Vrienden van Moravská Třebová Gemeente Vlaardingen. Arkistoitu 23.10.2007. Viitattu 4.10.2008. (hollanniksi)
- ↑ Wat was het Geuzenverzet? Gemeente Vlaardingen. Viitattu 25.10.2008. (hollanniksi)
- ↑ 26 februari: volop activiteiten rondom Geuzenpenning 26.2.2008. Gemeente Vlaardingen. Viitattu 25.10.2008. (hollanniksi)
- ↑ Nieuwenhuijsen, Kees: The Battle of Vlaardingen Nieuwenhuijsen, Kees. Viitattu 4.10.2008. (englanniksi) (hollanniksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vlaardingen Wikimedia Commonsissa
- Virallinen kotisivu (hollanniksi) (puolaksi) (englanniksi)
- Kunnan kartta (Arkistoitu – Internet Archive) (hollanniksi)
