Nykyään Vouvatusjärvi on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä yhteiskunnassa. Monet ihmiset ovat kiinnostuneita tästä aiheesta joko sen vaikutuksen vuoksi jokapäiväiseen elämään tai sen vaikutuksen vuoksi talouteen ja kulttuuriin. Vouvatusjärvi on teema, joka on ollut läsnä läpi historian, ja ajan myötä sen merkitys tulee yhä selvemmäksi. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Vouvatusjärvi:een, sen kehitykseen ajan mittaan ja sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan.
Vouvatusjärvi Vaggatem |
|
---|---|
![]() Vouvatusjärvi vuonna 1897. |
|
Valtiot | Venäjä ja Norja |
Paikkakunta | Nikel ja Etelä-Varanki |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Laskujoki | Paatsjoki |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 40 m |
Pinta-ala | 34,1697 km2[1] |
Valuma-alue | 16 521,48 km2[1] |
|
Vouvatusjärvi (ven. Воуватусъярви,[2] norj. Vaggatem[3]) on järvi Paatsjoen vesistössä Venäjän ja Norjan rajalla. Venäjän puoleinen osa kuuluu Petsamon piirin Nikelin kuntaan ja Norjan puoleinen osa Finnmarkin läänin Etelä-Varangin kuntaan. Suurin osa järvestä sijaitsee Norjan puolella.[3] Venäjälle kuuluva itäosa oli osa Suomelle kuulunutta Petsamon kuntaa vuosina 1920-1944.
Järven pinta on 40 metriä merenpinnan yläpuolella[4] ja Paatsjoki virtaa järven läpi. Järven länsipuolella kohoaa Lyngklumpen[4] ja itäpuolella 357 metriä korkea Kalkupää.[5]
Ivalosta Petsamoon johtava entinen Jäämerentie kulkee järven itäpuolitse. Järven Norjan puoleisella rannikolla sijaitsevat Nesheim, Skogly, Hauge ja Skoktun -nimiset kylät[4]. Järven itärannalla sijaitsi Suomen aikana Vouvatusjärven kylä,[5] mutta se on nykyisin autio.