Nykyään Vratsa on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe suurelle väestöryhmälle. Tämä kysymys on kiinnittänyt eri alojen asiantuntijoiden, tutkijoiden ja ammattilaisten huomion, jotka ovat omistaneet aikaansa ja vaivaa sen analysoimiseen eri näkökulmista. Lisäksi Vratsa on synnyttänyt yhteiskunnassa keskustelua, joka on synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja eriäviä kantoja. Tässä tilanteessa on tärkeää syventää tietojamme Vratsa:stä ja tutkia sen vaikutuksia eri yhteyksissä. Tätä tarkoitusta varten tässä artikkelissa käsitellään Vratsa:tä yksityiskohtaisesti ja kriittisesti, jotta voidaan tarjota kattava näkemys tästä nykyisestä aiheesta.
Vratsa Враца |
|
---|---|
![]() |
|
![]() lippu |
![]() vaakuna |
![]() ![]() Vratsa |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Bulgaria |
Alue | Vratsa |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 149[1] km² |
Korkeus | 344 m |
Väkiluku (2018) (arvio) | 52 617[1] |
– Väestötiheys | 353,1 as./km² |
Aikavyöhyke | UTC+2 |
– Kesäaika | UTC+3 |
Vratsa (bulg. Враца) on kaupunki Pohjois-Bulgariassa Balkanvuorilla. Kaupunki kuuluu Vratsan alueeseen. Vratsan asukasluku oli vuoden 2018 arvion mukaan 52 617.[1]
Vratsa on vuorten ja metsien ympäröimä ja sinne järjestetään turismia muun muassa metsästyksen, kalastuksen tai laskettelun parissa.lähde?
Vratsa on ollut jo muinaisten traakialaisten asuttama. Roomalaiset kutsuivat kaupunkia nimellä Valve kaupunkiin johtavan kapean solan mukaan. Nykyisin sola on Vratsan symboli, joka on kuvattu myös sen vaakunassa. 600-luvulla kaupunki päätyi bulgaarien haltuun, jotka kutsuivat sitä nimellä Vratitsa. Siitä tuli tärkeä Bulgarian valtakunnan rajakaupunki Bysanttia, Serbiaa ja magyaareja vastaan. Myöhemmin se menetti asemansa Sofialle.