Nykymaailmassa Vuoleenjoki on keskeinen paikka elämässämme. Vuoleenjoki on yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai populaarikulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi. Vuoleenjoki on ollut keskustelun ja keskustelun aiheena jo monta vuotta, ja sen merkitys on vain kasvanut ajan myötä. Tässä artikkelissa tutkimme Vuoleenjoki:n eri näkökohtia analysoimalla sen kehitystä ajan myötä, sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan ja sen merkitystä nykymaailmassa.
Vuoleenjoki Авлога, Avloga |
|
---|---|
![]() |
|
Maanosa | Eurooppa |
Maat | Venäjä |
Alue | Leningradin alue |
Piiri | Seuloskoi |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Nevan vesistö |
Valuma-alue | Vuoleenjoen valuma-alue |
Pinta-ala | 385 km² [1] |
Joen uoman kohteita | |
Alkulähde | Syvä- ja Matalajärvet, Toksova |
Laskupaikka | Laatokka [2] |
Sivu-uomat | Sokelovanjoki, Vatioja, |
Mittaustietoja | |
Laskukorkeus | 4,8 m [3] |
Pituus | 54 km [1] |
Muuta | |
|
Vuoleenjoki [4] (myös Aulokka, ven. А́влога, Avloga [1]) on Laatokkaan laskeva joki Leningradin alueen Seuloskoin piirissä. Sen pituus on 54 kilometriä ja valuma-alueen laajuus 385 neliökilometriä.[1]
Vuoleenjoki saa alkunsa Toksovan pohjoispuolelta Hittolan kylän vieressä sijaitsevista Syvä- ja Matalajärvistä. Se virtaa ensin kohti pohjoista, kääntyy Kuivaisin lähistöllä itään ja Vuolejärven (Волоярви, Volojarvi) kohdalla jälleen pohjoiseen laskien Ala-Miikkulaisin satamalahteen. Suurimmat sivujoet ovat Vatioja eli Vatijoki (ven. Ватйоки, Vatjoki) ja Sokelovanjoki (Сокилов, Sokilov). Vuoleenjokea saastuttavat maatalouden ja asutuksen jätevedet [5].[1][a]
Joen keski- ja alajuoksulla oli ennen toista maailmansotaa Vuoleen ja Miikkulaisin luterilaisiin seurakuntiin kuuluneita inkeriläiskyliä. Suljettuun sotilasalueeseen kuuluva alajuoksu on nykyään täysin asumaton.