Vyökäki

Tämän päivän artikkelissa puhumme Vyökäki:stä, aiheesta, joka on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena pitkään. Vyökäki on aihe, joka on kiinnittänyt sekä asiantuntijoiden että ei-asiantuntijoiden huomion, koska se on merkityksellinen nykyisessä yhteiskunnassamme. Olipa sen vaikutus terveyteen, talouteen, politiikkaan tai mihin tahansa muuhun alueeseen, Vyökäki on osoittautunut tutkimisen ja analyysin arvoiseksi aiheeksi. Tässä artikkelissa sukeltaamme eri näkökohtiin, jotka tekevät Vyökäki:stä tutkimisen arvoisen aiheen, ja yritämme valaista sen vaikutuksia ja tulevaisuudennäkymiä. Liity kanssamme tälle matkalle saadaksesi lisätietoja Vyökäki:stä ja sen merkityksestä nykymaailmassa.

Vyökäki
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Käkilinnut Cuculiformes
Heimo: Käet Cuculidae
Suku: Guira
Laji: guira
Kaksiosainen nimi

Guira guira
(Gmelin, 1788)

Katso myös

  Vyökäki Wikispeciesissä
  Vyökäki Commonsissa

Vyökäki (Guira guira) on käkiin kuuluva lintulaji. Lajia tavataan Etelä-Amerikassa.

Koko ja ulkonäkö

Vyökäki kasvaa 36–42 cm pitkäksi. Sukupuolet muistuttavat toisiaan ulkonäöltään. Vyökäen pää on kellanruskea ja päälaella on töyhtö. Lajin tummanruskeissa selässä ja siivissä on ohuita valkoisia juovia. Yläperä on valkoinen, ja hyvin pitkä pyrstö on musta ja valkokärkinen. Vyökäen rinta ja vatsa ovat valkoiset ja rinnassa on harmaita juovia.[2][3][4]

Levinneisyys ja elintavat

Vyökäkeä tavataan Brasiliasta Argentiinaan ulottuvalta alueelta. Lajin elinympäristöä ovat ruohomaat, pellot, puoliavoimet metsät ja puistot. Linnut liikkuvat tavanomaisesti muutaman kymmenen yksilön parvina. Vyökäki on peto ja syö esimerkiksi hyönteisiä, sammakoita, matelijoita ja pieniä nisäkkäitä. Lisääntymiskausi on sadekaudella heinäkuusta maaliskuulle. Suuri risupesä on puussa tai kaktuksessa ja samaan pesään munii usea naaras. Jokainen naaras munii 5–7 vihreää munaa, mutta pienimmät munat poistetaan usein pesistä. Vyökäet voivat munia myös karakarojen tai anien pesiin.[3][4]

Lähteet

  1. ↑ BirdLife International: Guira guira IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-2. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 17.5.2023. (englanniksi)
  2. ↑ Mark Pearman, Juan Ignacio Areta: Field Guide to the Birds of Argentina and the Southwest Atlantic, s. 210. Bloomsbury Publishing, 2020. ISBN 978-1-4729-8432-6 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 17.5.2023. (englanniksi)
  3. ↑ a b Robert S. Ridgely et al.: Wildlife Conservation Society Birds of Brazil, s. 152. Cornell University Press, 2016. ISBN 978-0-8014-7646-4 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 17.5.2023. (englanniksi)
  4. ↑ a b Johannes Erritzøe et al.: Cuckoos of the World, s. 101–103. Bloombury Publishing, 2012. ISBN 978-0-7136-6034-0 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 17.5.2023. (englanniksi)