Nykymaailmassa Vyöskorpionikorento:stä on tullut erittäin tärkeä ja monia ihmisiä kiinnostava aihe. Vyöskorpionikorento on kiinnittänyt laajan yleisön huomion joko yhteiskuntavaikutuksensa, historiallisen merkityksensä, populaarikulttuurin vaikutuksensa tai akateemisen alan merkityksen vuoksi. Vuosien varrella se on herättänyt keskustelua, synnyttänyt tutkimusta ja synnyttänyt erilaisia teorioita, jotka yrittävät selittää sen roolia ja merkitystä eri yhteyksissä. Tässä artikkelissa tutkimme tarkasti Vyöskorpionikorento:tä ja yritämme ymmärtää sen eri puolia ja sen syvällistä vaikutusta nykymaailmaan.
Vyöskorpionikorento | |
---|---|
Lasiskorpionikorento Panorpa alpina |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Kärsäkorennot Mecoptera |
Heimo: |
Skorpionikorennot Panorpidae[1] Linnaeus, 1758 |
Suku: | Panorpa |
Laji: | communis |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
|
Vyöskorpionikorento (Panorpa communis) on mustankellertävä skorpionikorento, jonka siipikuviot ovat harmaanruskeat. Skorpionikorentojen toukat elävät maaperässä ja karikkeessa. Laji on yleinen Suomessa Oulun korkeudella asti ja esiintyy tuoreilla niityillä ja metsänreunoilla Aikuiset syövät muita hyönteisiä ja niiden raatoja.[3]
Siipiväli 26-28 mm. Pää on kärsämäisesti pidentynyt. Takaruumiin kärki punertava. Koirailla pullistuneet lisääntymiselimet takaruumiin kärjessä, joita ne pitävät skorpionimaisesti koholla. Vyöskorpionikorento on sekoitettavissa yleiseen tummavyöskorpionikorentoon ja muihin skorpionikorentoihin, jotka ovat harvinaisempia. Siipien värikuvioiden tummuus ja sijainti toimivat erotustuntomerkkinä: etusiipien tyvitäplä vyöskorpionikorennolla pieni tai puuttuva, tummavyöskorpionikorennolla se ulottuu vähintään kahden siipisolun alueelle.[3]