Väestötiede

Nykyään Väestötiede on erittäin tärkeä aihe, joka kattaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueet. Yhteiskuntavaikutuksistaan ​​talouteen Väestötiede on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta niin asiantuntijoiden kuin kansalaistenkin keskuudessa. Teknologian ja globalisaation myötä Väestötiede:stä on tullut kaikkialla esiintyvä ongelma, joka ei vaikuta vain yhteen maahan tai alueeseen, vaan sillä on maailmanlaajuisia vaikutuksia. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Väestötiede:een, sen alkuperästä sen ennustukseen tulevaisuuteen, jotta voimme ymmärtää sen tärkeyden ja vaikutuksen nykyään.

Sosiologia
Teoria

Diskurssianalyysi · Positivismi
Konfliktiteoria · Kriittinen teoria
Rakenteellinen funktionalismi
Sosiaalinen konstruktionismi

Keskeisiä teoreetikkoja

Émile Durkheim
Karl Marx · Max Weber

Sosiologian alueita

Julkinen sosiologia
Laki · Kasvatus
Poikkeavuus · Rikollisuus
Sosiaalinen verkosto
Stratifikaatio · Talous · Tiede
Tieto · Uskonto
Väestö · Yhteiskuntaluokka
Ympäristö · Armeija
Kaupunki

Keskeisiä käsitteitä

Habitus · Identiteetti · Normi
Jälkimoderni · Myöhäismoderni
Notkea moderni
Sosiaalinen pääoma · Valta

Väestötiede eli demografia on tieteenala, joka tutkii väestön kehitystä, suuruutta ja rakennetta sekä väestössä tapahtuvia muutoksia.[1]

Väestön tilan suhteen väestötieteessä tarkastellaan esimerkiksi väestön määrää, ikä-, sukupuoli- ja siviilisäätyrakennetta sekä alueellista jakautumista. Väestön tilaa voidaan lisäksi kuvata muun muassa kansalaisuuden, kielen, uskontokunnan, etnisen ryhmän, syntymämaan ja -kunnan, koulutuksen, ammatin ja elinkeinon mukaan.[2]

Väestötieteessä tarkasteltavia muutostapahtumia ovat syntymät, kuolemat, muutot sekä siviilisäädyn muutokset eli avioitumiset ja rekisteröityjen parisuhteiden vahvistamiset, eroamiset ja leskeytymiset. Näitä muutostapahtumia voidaan tarkastella myös eri tekijöiden kuten iän, sukupuolen tai avioliiton päättymisen kohdalla sen keston mukaan.[3]

Lisäksi väestötieteessä tutkitaan näiden ilmiöiden keskinäistä vuorovaikutusta ja niiden yhteyttä talous- ja yhteiskuntaelämään.[4]

Klassinen demografia tarkoittaa väestötieteellistä tutkimusta, joka keskittyy pelkästään väestötekijöihin ja niiden keskinäisiin yhteyksiin. Se on suljettu tarkastelutapa, sillä se ei ota muita tekijöitä tarkasteluun. Väestöntutkimuksesta puhutaan silloin, kun klassiseen demografiaan otetaan monitieteisesti mukaan muidenkin tieteenalojen, kuten yhteiskunta- tai luonnontieteiden, näkökulmia ja selitysmalleja, joiden avulla väestöilmiöille yritetään saada ymmärrystä.[5]

Väestöntutkimuksen tietolähteitä ovat muun muassa väestötilastot, väestönlaskennat, haastattelututkimukset ja väestörekisterit.[6]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Väestötieteen perusteet: Väestötieteen määritelmä Tilastokoulu. Tilastokeskus. Viitattu 20.3.2020.
  2. ↑ Väestötieteen perusteet: Väestön tila Tilastokoulu. Tilastokeskus. Viitattu 20.3.2020.
  3. ↑ Väestötieteen perusteet: Väestönmuutostapahtumat Tilastokoulu. Tilastokeskus. Viitattu 20.3.2020.
  4. ↑ Väestötieteen perusteet: Mitä on väestötiede Tilastokoulu. Tilastokeskus. Viitattu 20.3.2020.
  5. ↑ Väestötieteen perusteet: Väestötieteellisestä tutkimuksesta Tilastokoulu. Tilastokeskus. Viitattu 20.3.2020.
  6. ↑ Väestötieteen perusteet: Väestöntutkimuksen perusaineistot Tilastokoulu. Tilastokeskus. Viitattu 20.3.2020.

Aiheesta muualla