Nykymaailmassa Waldemar Hansteen:stä on tullut suuren kiinnostuksen ja keskustelun aihe. Waldemar Hansteen on onnistunut vangitsemaan asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion eri puolillaan ja seurauksillaan. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa Waldemar Hansteen on merkinnyt ennen ja jälkeen eri alueilla. Tämän artikkelin kautta tutkimme Waldemar Hansteen:n eri puolia, syitä, vaikutuksia ja mahdollisia ratkaisuja. Epäilemättä Waldemar Hansteen on haaste ihmiskunnalle, mutta myös mahdollisuus pohtia ja etsiä vaihtoehtoja, jotka edistävät sen ymmärtämistä ja lopulta ratkaisua.
Waldemar Hansteen | |
---|---|
![]() |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 25. toukokuuta 1857 Kristiania, Norja |
Kuollut | 4. toukokuuta 1921 (63 vuotta) Kristiania, Norja |
Ammatti | arkkitehti |
Arkkitehti | |
Koulutus | Hannoverin Gottfried Wilhelm Leibniz -yliopisto |
Merkittävät työt | mm. Skienin paloasema ja Centralbanken for Norgen päätoimisto Oslossa |
|
Albert Waldemar Hansteen (25. toukokuuta 1857 Kristiania – 4. toukokuuta 1921 Kristiania) oli norjalainen arkkitehti. Hänen tunnetuimpiin töihinsä lukeutuvat Skienin paloasema ja Centralbanken for Norgen uusbarokkinen pankkipalatsi Oslon Kirkegatalla. Hän myös suunnitteli Norjan paviljongin Chicagon maailmannäyttelyyn.[1]
Hansteenin poika Valdemar Scheel Hansteen oli myös arkkitehti.[2]