Winston Churchillin kunnianosoitukset

Tässä artikkelissa tutkimme Winston Churchillin kunnianosoitukset:n kiehtovaa maailmaa yksityiskohtaisesti. Tämä aihe on herättänyt kaiken ikäisten ja elämänalojen ihmisten mielenkiinnon alkuperästään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Vuosien varrella Winston Churchillin kunnianosoitukset on kehittynyt eri tavoin vaikuttaen kulttuuriin, teknologiaan, tieteeseen ja paljon muuta. Kattavan analyysin avulla perehdymme Winston Churchillin kunnianosoitukset:n tärkeimpiin näkökohtiin ja analysoimme sen merkitystä ja vaikutuksia nykymaailmassa. Tutkimme Winston Churchillin kunnianosoitukset:n monia puolia ja sen merkitystä nykyaikaisessa kontekstissa kriittisestä ja reflektoivasta näkökulmasta tarjoamalla lukijalle tietoisen ja valaisevan näkökulman tähän jännittävään aiheeseen.

Sir Winston Churchillin vaakuna

Winston Churchill otti elämänsä aikana vastaan lukuisia palkintoja ja muita kunnianosoituksia.

Kunniakansalaisuus ja suunniteltu herttuan arvo

Vuonna 1963 Churchillista tuli ensimmäinen henkilö, jolle myönnettiin Yhdysvaltain kunniakansalaisuus. Todistuksen kunniakansalaisuudesta otti vastaan Churchillin poika Randolph.[1] Äiti Teresan lisäksi Churchill on tähän asti ainoa henkilö, joka on saanut kyseisen kunnianosoituksen omana elinaikanaan. Kaikkiaan kunniakansalaisuus on myönnetty vain kahdeksan kertaa.[2]

Vuonna 1945 kuningas Yrjö VI tarjosi Churchillille herttuan arvonimeä Doverin herttuakunnassa sekä nimitystä sukkanauharitarikuntaan. Churchill kuitenkin kieltäytyi molemmista kunnianosoituksista.[3][4] Kymmenen vuotta myöhemmin Churchillin jättäessä pääministerin virkansa kuningatar Elisabet II tarjosi tälle uudelleen herttuan arvonimeä. Tällä kertaa kyseessä olisi ollut Lontoon herttua, ennenkuulumaton nimitys johtuen sen viittauksesta pääkaupunkiin. Churchill kieltäytyi tälläkin kertaa, mutta oli jo ottanut vastaan nimityksen sukkanauharitarikuntaan.[5][6]

Hautajaiset

Kun Churchill kuoli, kuningatar Elisabet II määräsi pidettäväksi valtiolliset hautajaiset.[7] Vastaava kunnia oli aiemmin myönnetty mm. Horatio Nelsonille ja Arthur Wellesleylle.[6] Seuraavan kerran valtiolliset hautajaiset järjestettiin vasta Elisabet II:lle vuonna 2022.[8]

Churchillin arkun ollessa esillä yli miljoona ihmistä kävi jättämässä hyvästit. Hautajaiset pidettiin 30. tammikuuta 1965. Siunaustilaisuuteen St Paulin katedraalissa osallistui 3000 henkilöä, joihin kuului viisi monarkia, 16 pääministeriä ja kuusi valtionpäämiestä. BBC:n televisioima lähetys kesti neljä tuntia ja sen selosti kokonaisuudessaan Richard Dimbleby, jota onneteltiin jälkikäteen vuolaasti suoritetusta urakasta.[9][10]

Ritarikunnat

Brittiläiset

Lähde:[11]

Ulkomaalaiset

Lähde:[11]

Akateemiset kunnianosoitukset

Maa Yliopisto Ajankohta Tieteenala Lähde
 Pohjois-Irlanti Belfastin yliopisto 1926 oikeustiede [13]
 Massachusetts Harvardin yliopisto 1943 oikeustiede [13]
 New York Rochesterin yliopisto 1941 oikeustiede [14]
 Quebec McGill-yliopisto 1944 oikeustiede [15]
 Skotlanti Aberdeenin yliopisto 1946 oikeustiede [16]
 Missouri Westminster College 1946 oikeustiede [17]
 Alankomaat Leidenin yliopisto 1946 – [18]
 Tanska Kööpenhaminan yliopisto 1950 filosofia [19]

Muita kunnianosoituksia

Churchill sai vuonna 1953 Nobelin kirjallisuuspalkinnon tunnustuksena erinomaisesta kirjallisesta tuotannostaan, joka käsitteli historiaa ja elämäkertoja. Lisäksi ansioksi luettiin poikkeuksellinen suullinen esitystaito hänen puolustaessaan arvojaan.[20]

Kaarle Suuren palkinnon Churchill vastaanotti vuonna 1955.[21]

Lähteet

  1. ↑ President Kennedy Bestows Honorary Citizenship upon Sir Winston Churchill, 9 April 1963 JFK Library. 2023. Viitattu 18.9.2023. (englanniksi)
  2. ↑ U.S. Senate: Honorary Citizens of the United States United States Senate. 2024. Viitattu 18.8.2024. (englanniksi)
  3. ↑ Rintala, Marvin: Renamed Roses: Lloyd George, Churchill, and the House of Lords. Biography, 1985, 8. vsk, nro 3, s. 248–264. ISSN 0162-4962 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ Winchester, Simon: Their Noble Lordships : The hereditary peerage today, s. 72. Lontoo: Faber and Faber, 1981. ISBN 0-571-11069-X Teoksen verkkoversio Viitattu 18.8.2024. (englanniksi)
  5. ↑ Ramsden, John: Man of the century: Winston Churchill and his legend since 1945, s. 113 & 597. New York: Columbia University Press, 2002. ISBN 978-0-231-13106-3 Teoksen verkkoversio Viitattu 18.8.2024. (englanniksi)
  6. ↑ a b Sir Winston Churchill Henry Poole Savile Row. 2024. Viitattu 18.8.2024. (englanniksi)
  7. ↑ Remembering Britain's WWII hero Winston Churchill British Heritage. Viitattu 18.8.2024. (englanniksi)
  8. ↑ Photos: UK mourns Queen Elizabeth II at state funeral Al Jazeera. Viitattu 18.8.2024. (englanniksi)
  9. ↑ The State Funeral of Sir Winston Churchill BBC News. 2024. Viitattu 18.8.2024. (englanniksi)
  10. ↑ ‘We nearly dropped Churchill’s coffin’ BBC News. 28.1.2015. Viitattu 18.8.2024. (englanniksi)
  11. ↑ a b Orders, Decorations and Medals International Churchill Society. 18.6.2008. Viitattu 28.2.2023. (englanniksi)
  12. ↑ Zeman bestowed Czech White Lion Order upon Nicholas Winton and Winston Churchill The Czech Journal. 28.10.2014. Viitattu 28.2.2023.
  13. ↑ a b Brothers in Arms: Winston Churchill Receives Honorary Degree Harvard Library. Arkistoitu 2017. Viitattu 18.8.2024. (englanniksi)
  14. ↑ Commencement history: Winston Churchill addresses Class of 1941 by radio University of Rochester. 11.5.2016. Viitattu 18.8.2024. (englanniksi)
  15. ↑ "Mr Churchill and Mr Roosevelt received degrees of Honorary Doctor of Laws of McGill University: On the 'Deck'", 1944-09-16 archivesearch.lib.cam.ac.uk. 2024. Viitattu 18.8.2024. (englanniksi)
  16. ↑ Full record for 'WINSTON CHURCHILL VISITS ABERDEEN' (2797) movingimage.nls.uk. 2024. Viitattu 18.8.2024. (englanniksi)
  17. ↑ America’s National Churchill Museum | Blog Archive www.nationalchurchillmuseum.org. Viitattu 18.8.2024.
  18. ↑ How Sir Winston Churchill became a Leiden Honorary Doctor Leiden University. 9.5.2016. Viitattu 18.8.2024. (englanniksi)
  19. ↑ Københavns Universitet: Æresdoktorer universitetshistorie.ku.dk. 7.11.2023. Viitattu 18.8.2024. (tanskaksi)
  20. ↑ The Nobel Prize in Literature 1953 Nobel Prize Outreach. 2024. Viitattu 18.8.2024. (englanniksi)
  21. ↑ Biography Stiftung Internationaler Karlspreis zu Aachen. 2024. Viitattu 18.8.2024. (englanniksi)