Yersinia pestis

Tässä artikkelissa tutkimme Yersinia pestis:n kiehtovaa maailmaa, aihetta, joka on kiinnittänyt niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin huomion. Puhummepa sitten historiallisen henkilön elämästä, ajankohtaisen aiheen syvällisestä analyysistä tai historian virstanpylvästapahtumasta, Yersinia pestis on ollut keskustelun, tutkimuksen ja ihailun kohteena aikojen saatossa. Seuraavilla riveillä perehdymme kaikkiin Yersinia pestis:een liittyviin näkökohtiin sen alkuperästä sen vaikutuksiin nykypäivän yhteiskuntaan ja tarjoamme lukijoillemme täydellisen ja rikastuttavan näkemyksen.

Yersinia pestis
elektronimikroskooppikuva
elektronimikroskooppikuva
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Bakteerit Bacteria
Kunta: Bakteerit Eubacteria
Pääjakso: Proteobacteria
Luokka: Gammaproteobacteria
Lahko: Enterobacteriales
Heimo: Enterobacteriaceae
Suku: Yersinia
Laji: pestis
Kaksiosainen nimi

Yersinia pestis
(Lehmann & Neumann, 1896)

Yersinia pestis on bakteeri, joka aiheuttaa ruttoa. Bakteeri lisääntyy esimerkiksi Xenopsylla cheopis -kirpun suolistossa ja muodostaa sinne tukoksen. Kun kirppu puree esimerkiksi rottaa tai ihmistä, se saman tien oksentaa imemänsä veren ja osan bakteereista takaisin haavaan tai joskus suoraan uhrin verenkiertoon, ja seurauksena on sairastuminen.[1] Yersinia pestisin eri kannat ovat aiheuttaneet aikojen kuluessa useita ruttoepidemioita.[2]

Yersinia pestis -bakteerin on DNA-tutkimusten perusteella arveltu alkaneen käyttää kirppuja väli-isäntinään korkeintaan 20 000 vuotta sitten, mutta sitä läheisesti muistuttavan bakteerin jäänteitä on löydetty myös 20 miljoonaa vuotta vanhasta meripihkassa säilyneestä kirpusta.[2]

Bakteerin vanhin tunnettu kanta on löydetty ruotsalaisesta haudasta, joka on noin 4 900 vuotta vanha. Niihin aikoihin Euroopassa oli suuria asutuskeskuksia, joissa ruttokanta saattoi kehittyä.[3]

Vuonna 2015 julkaistussa DNA-tutkimuksessa havaittiin, että Yersinia pestisillä ei vielä 5 000 vuotta sitten ollut geeniä, jota kirpun sisällä selviytyminen edellyttää.[4]

Rutto tiedettiin tartuntataudiksi jo varhain, mutta sitä aiheuttava bakteeri löytyi vasta vuonna 1894 Hongkongiin levinneen ruttoepidemian yhteydessä. Sen löysivät toisistaan riippumatta sveitsiläinen Alexandre Yersin, japanilainen Shibasaburō Kitasato ja skotlantilainen James A. Lowson. Aluksi bakteerin nimi oli Pasteurella pestis Louis Pasteurin mukaan. Sitä kutsuttiin myös Kitasato-yersinin basilliksi.[5][6]

Lähteet

  • Benedictow, Ole J.: The Black Death 1346–1353: The Complete History. The Boydell Press, 2004. ISBN 1-84383-214-3

Viitteet

  1. ↑ Benedictow 2004, s. 25.
  2. ↑ a b Meripihkassa säilyneen kirpun peräsuolesta löytyi maailman vanhin ruttobakteeri. Helsingin Sanomat 8.10.2015 (Artikeli arkistossa).
  3. ↑ Tommi Hannula: Tutkijat löysivät ruttobakteeria lähes 5  000 vuotta vanhasta haudasta Ruotsista Helsingin Sanomat. 8.12.2018. Viitattu 8.12.2018.
  4. ↑ Carl Zimmer: In Ancient DNA, Evidence of Plague Much Earlier Than Previously Known New York Times. 22.10.2015. Viitattu 22.10.2015.
  5. ↑ Forsius, Arno: Rutto Arnoldus. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 30.9.2015.
  6. ↑ Tom Solomon: Hong Kong 1894: the Role of James A Lowson in the controvercial discovery of plague bacillus The Lancet. 1997. Viitattu 30.9.2015.

Aiheesta muualla