Zemplín (alue)

Nykymaailmassa Zemplín (alue) on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua. Zemplín (alue):n merkitys on kasvanut viime vuosina, ja sen vaikutus ulottuu useille yhteiskunnan alueille. Tieteestä poliittiseen, kulttuuriseen ja yhteiskunnalliseen osa-alueeseen Zemplín (alue):stä on tullut keskeinen kysymys, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi. Tässä artikkelissa tutkimme Zemplín (alue):n eri puolia ja analysoimme sen vaikutuksia ja vaikutuksia eri aloilla. Lisäksi perehdymme sen kehitykseen läpi historian ja sen tarjoamiin tulevaisuudennäkymiin.

Zemplín
Ylä- ja Ala-Zemplín

Zemplín on yksi Slovakian perinteisistä kulttuurialueista. Nykyään sen alueet sijaitsevat Košicen- ja Prešovin itsehallinnollisten alueiden sisällä.

Maantiede

Zemplín sijaitsee Slovakian itäosissa. Lännessä se rajautuu Šarišiin ja Aboviin, pohjoisessa Puolaan, etelässä Unkariin ja idässä Ukrainaan. Zemplínin historiallinen alue ulottuu pieneltä osin myös Unkariin, jossa se on nykyään osa Borsod-Abaúj-Zemplénin lääniä.[1]

Nykypäivänä Slovakian puoleinen osa Užskán alueesta lasketaan usein kuuluvaksi Zemplíniin.[1]

Zemplínska šíravan järvi on Slovakian suurin järvi.[2]

Väestö

Alueen väestö koostuu pääasiassa slovakeista, unkarilaisista, ruteeneista sekä romaneista.[3]

Kulttuuri

Michalovcen Zemplín-museossa on esillä kattavimmat kokoelmat eteläisen Zemplínin historiasta. Muita museoita sijatsee muun muassa Trebišovissa, Majerovcessa sekä Humennéssa.[4]

Historia

Zemplínin historia hallintoalueena ulottuu 1000-luvulle, jolloin sen keskuksena toimi Zemplínin linna, josta se myöhemmin siirtyi Zemplínin kaupunkiin. 1700-luvun puolivälistä aluetta johdettiin Sátoraljaújhelystä, ja Tšekkoslovakian itsenäistyttyä Michalovcesta 1918–1923. Zemplínin nimi tulee muinaisslaavin sanasta Zemnen, maalinna.[2]

Alueella asuneet talonpojat osallistuivat sekä György Dózsan johtamaan kansannousuun vuonna 1514, että Itä-Slovakian talonpoikaiskapinaan vuonna 1831. Zemplíniläisten pääelinkeino oli pitkään maatalous, mutta vuoristoalueilla myös metsien hakkuut ja karjan paimentaminen olivat merkittäviä tulonlähteitä. Vuosina 1879–1903 Zemplínistä muutti pois lähes 20 prosenttia sen väestöstä.[2]

Lähteet

  • Beňušková, Zuzana, ym.: Tradičná kultúra regiónov slovenska. VEDA, 2005. ISBN 978-80-224-0853-0 (slovakiksi)

Viitteet

  1. ↑ a b Beňušková 2005, s. 224
  2. ↑ a b c História regiónu Zemplín 19.5.2017. regionZEMPLIN.sk. Viitattu 7.11.2024. (slovakiksi)
  3. ↑ Beňušková 2005, s. 225
  4. ↑ Beňušková 2005, s. 232

Aiheesta muualla