Gustav Björkstrand

Tämän päivän artikkelissa aiomme tutkia Gustav Björkstrand:tä, aihetta, joka on herättänyt monien ihmisten kiinnostuksen ajan myötä. Gustav Björkstrand on tärkeä näkökohta nyky-yhteiskunnassa, koska se vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tarkastelemme erilaisia ​​näkökulmia Gustav Björkstrand:een sekä sen vaikutuksiin nykyään. Lisäksi tutkimme erilaisia ​​lähestymistapoja ja mielipiteitä, jotka ovat ilmaantuneet tämän aiheen ympärillä, tavoitteenamme tarjota täydellinen ja rikastuttava näkemys Gustav Björkstrand:stä. Älä missaa tätä mielenkiintoista Gustav Björkstrand-tutkimusta!

Gustav Björkstrand
Gustav Björkstrand vuonna 2004
Gustav Björkstrand vuonna 2004
Ministeri opetusministeriössä (tiede- ja kulttuuriasiat)
Sorsan IV hallitus
6.5.1983–30.4.1987
Edeltäjä Arvo Salo
Seuraaja Anna-Liisa Kasurinen
Porvoon hiippakunnan piispa
2006−2009
Edeltäjä Erik Vikström
Seuraaja Björn Vikström
Kansanedustaja
1987–1991
Ryhmä/puolue Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Henkilötiedot
Syntynyt25. lokakuuta 1941
Kaarlela
Kansalaisuus Suomi
Ammatti käytännöllisen teologian professori (Åbo Akademi)
Puoliso Eila Helander
Lapset Johanna (s. 1967)
Mats (s. 1969)
Tiedot
Puolue RKP
Koulutus teol. tri 1976
Tutkinnot Åbo Akademi

Hilding Gustav Mattias Björkstrand (s. 25. lokakuuta 1941 Kaarlela)[1] on suomalainen teologian tohtori. Hän toimi Åbo Akademin virkaa tekevänä teologian professorina 1978−1983 ja käytännöllisen teologian professorina 1988–2005, ja rehtorina 1997–2005.[2] Hän oli Porvoon piispana 2006–2009. Hän on ollut Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston puheenjohtajana.

Björkstrand toimi RKP:n kulttuuri- ja tiedeministerinä Kalevi Sorsan neljännessä hallituksessa 1983–1987 ja kansanedustajana 1987–1991, Pohjoismaiden neuvoston jäsenenä 1987–1991 sekä useissa muissa luottamustehtävissä.

Björkstrand vietti lapsuutensa ruotsinkielisellä "raamattuvyöhykkeellä". Hänen isänsä oli rakennusmies.[3] Björkstrand kirjoitti ylioppilaaksi 1964 (Gamlakarleby svenska samlyc.). Hän valmistui Åbo Akademista teologian kandidaatiksi 1964 (pappisvihkimys), filosofian kandidaatiksi 1968, teologian lisensiaatiksi 1969 ja teologian tohtoriksi 1976 aiheenaan åkerblomilaisuus.[2][4] Hän teki opinto- ja tutkimusmatkoja muun muassa Israeliin, Tanskaan, Ruotsiin ja Saksan demokraattiseen tasavaltaan.[2]

Björkstrand työskenteli uransa alussa nuorisopappina ja Uudenkaarlepyyn kansankorkeakoulun johtajana. Hän oli vuodesta 1976 Kasvatustieteen lehtori Åbo akademissa ja ja pian nimityksen jälkeen myös teologisen tiedekunnan v.t. professori.[3] Hänet valittiin Porvoon piispaksi 4. lokakuuta 2006. Hän seurasi tehtävässä joulukuun alussa eläkkeelle jäänyttä Erik Vikströmiä, joka toimi Porvoon piispana 23 vuotta. Björkstrand sai toisen valintakierroksen vaalissa 308 ääntä, kun vastaehdokas, Suomen teologisen instituutin pääsihteeri Henrik Perret sai 146 ääntä.[5] Uusi piispa vihittiin virkaan 3. joulukuuta 2006.[6] Hän jäi tehtävästä eläkkeelle lokakuun lopussa 2009.[7]

Ministeriaikanaan Björkstrandin tavoite oli luoda Vaasaan yksi kaksikielinen yliopisto. Taustalla oli muun muassa kielikysymys: ruotsinkielisten pitäisi Suomessa menestyäkseen oppia kunnolla suomea. Hän sai vastaansa opetusministeri Cristoffer Taxellin, jonka mukaan yksikielinen yliopisto takaa ruotsin kielen säilymisen. Loppujen lopuksi molemmat hävisivät, ja Vaasassa säilyi sekä Åbo Akademi että Hanken. Ministerin tehtävän jälkeen Björkstrand nimitettiin 1988 Åbo Akademin käytännöllisen teologian professoriksi, mutta RKP houkutteli hänet vielä kansanedustajaksi. Vuonna 1997 hänet valittiin Åbo akademin rehtoriksi, jossa tehtävässä hän oli vuoteen 2005, jolloin hän jäi eläkkeelle. Hänen suunnittelemansa tutkimustyö jäi syrjään, kun häntä pyydettiin ehdokkaaksi piispanvaaliin. Hänet valittiin, ja hän ehti ennen eläkkeelle jäämistä olla virassa kolme vuotta.[3]

Björkstrand on julkaissut muun muassa piispojen Jacob Tengströmin ja John Vikströmin elämäkerran sekä muistelmateoksen På avstånd ser man klarare (2020).[8]

Björkstrandin puoliso on professori Eila Helander. Heillä on kaksi lasta.[2]

Suomennetut teokset

  • Maria Åkerblom : elämän ja kuoleman lähettiläs, suom. Mirja Hovila. Schildts 2011 ISBN 978-951-50-2062-8
  • Arkkipiispan viran luonteesta ja tehtävistä sekä vaalitavasta, Kirkkohallitus 2013
  • Elämä on joukkuepeliä : John Vikström kirkollisena ja yhteiskunnallisena toimijana (Livet är ett lagspel). Suomennos: Sirpa Hietanen. Helsinki Kirjapaja 2016 ISBN 978-952-288-397-1

Lähteet

  1. ↑ Kuka kukin on 2007
  2. ↑ a b c d Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 79. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
  3. ↑ a b c Seikko Eskola, Teologi tempaistiin politiikkaan. Kirja-arvio. Kanava 2/2021 s. 66
  4. ↑ Antin, Katri: Uskonto ja mielenterveys: Maria Åkerblom Teologia.fi. Viitattu 26.8.2018.
  5. ↑ Kiuru, Kari: Björkstrand valittiin Porvoon piispaksi Helsingin Sanomat. 4.10.2006. Viitattu 24.1.2021.
  6. ↑ Eriksson, Hanna: Björkstrand vihittiin Porvoon hiippakunnan piispaksi Helsingin Sanomat. 3.12.2006. Viitattu 24.1.2021.
  7. ↑ Björn Vikströmistä Porvoon piispa Keskisuomalainen. 16.9.2009. Viitattu 15.5.2014.
  8. ↑ Korsström, Tuva: Från utmaning till utmaning. Hufvudstadsbladet, 24.1.2021, s. 34–35. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 24.1.2021.

Kirjallisuutta

  • Hansson, Karl-Johan – Lundström, Siv (toim.): Nytt vin i nya läglar: Festskrift till Gustav Björkstrand på 60-årsdagen den 25 oktober 2001. (Skrifter i praktisk teologi vid Åbo Akademi, 42) Åbo: Åbo Akademi, 2001. ISSN 1236-1658 ISBN 952-12-0875-9

Aiheesta muualla

Porvoon piispan vaakuna Edeltäjä:
Erik Vikström 		Porvoon piispa
2006–2009 		Seuraaja:
Björn Vikström
Åbo Akademin logo Edeltäjä:
Bengt Stenlund 		Åbo Akademin rehtori
1997–2005 		Seuraaja:
Jorma Mattinen
Edeltäjä:
Arvo Salo 		Suomen II opetusministeri (kulttuuriministeri)
1983−1987 		Seuraaja:
Anna-Liisa Kasurinen
Suomen kulttuuriministerit