Tämä artikkeli käsittelee aihetta 4H-järjestö Suomessa, joka on herättänyt suurta kiinnostusta useilla aloilla. 4H-järjestö Suomessa on kiinnittänyt asiantuntijoiden, harrastajien ja suuren yleisön huomion, joten on tärkeää analysoida ja syventää tätä aihetta. Kautta historian 4H-järjestö Suomessa:llä on ollut merkittävä rooli eri yhteyksissä ja se on vaikuttanut muun muassa sosiaalisiin, kulttuurisiin, poliittisiin ja taloudellisiin näkökohtiin. Siksi on välttämätöntä tutkia tätä aihetta perusteellisesti ymmärtääksesi sen vaikutus ja merkitys nykyään. 4H-järjestö Suomessa:n yksityiskohtaisen tutkimisen avulla pyrimme tarjoamaan lukijalle täydellisen ja päivitetyn näkemyksen tästä aiheesta, jotta voimme osaltaan rikastaa tietoa ja ymmärtää sen tärkeyttä.
Suomen 4H-liitto ry | |
---|---|
![]() |
|
Perustettu | 1928[1] |
Kotipaikka | Helsinki[2] |
Jäsenmäärä | 45 000 (2021)[3] |
Toimitusjohtaja[2] | Tomi Alakoski[2] |
Puheenjohtaja | Marko Kilpi |
Hallitus | Sari Innanen, Päivi Marjanen, Ritva-Liisa Nisula, Markus Nissinen, Kimmo Suominen ja Paula Werning[4] |
Aiheesta muualla | |
4H-järjestö Suomessa toteuttaa kansainvälisen 4H-järjestön toimintaa Suomessa. Suomen 4H koostuu Suomen 4H-liitosta ja paikallisyhdistyksistä. Suomen 4H-liitto tukee valtakunnallisesti toimivien yhdistysten toimintaa. 4H-yhdistyksiä on yli 190 eri puolilla Suomea.[5] Yhdistykset järjestävät jäsenilleen erilaista toimintaa: kerhoja, kursseja, työpalvelua, kilpailuja, leirejä ja tapahtumia.
4H-toiminta on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta.[1]
4H-aate saapui Suomeen, kun yksittäiset henkilöt olivat tutustuneet järjestön toimintaan Yhdysvalloissa. 4H-työtä käynnistämässä olivat muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliitto, maatalousjärjestöt ja Marttaliitto. Ensimmäiset paikalliset 4H-yhdistykset, maatalouskerhoyhdistykset, perustettiin 1920-luvun puolivälissä. Vuonna 1928 ne saivat valtakunnallisen keskusliiton, Suomen Maatalouskerholiiton. Toimintaa rahoitti aluksi Rockefeller-säätiö, sittemmin rahoittajiksi saatiin myös Suomen valtio ja elinkeinoelämä.[1] Nuoria haluttiin kannustaa keksimään itselleen elinkeino ja siksi heille opetettiin muun muassa puutarhan- ja metsänhoitoa.[6] Maatalouskerholiiton pitkäaikaisena toiminnanjohtajana toimi vuodet 1929–1968 maanviljelysneuvos Aatos Tavaila.[7]
Suomi liittyi 4H-järjestöjen Euroopan Komiteaan vuonna 1960.[1]
Toiminta oli alussa maaseutupainotteista, mutta pian toiminta laajeni myös taajamiin ja suuriin kaupunkeihin. Vuonna 1968 järjestön nimi vaihdettiin vastaamaan kansainvälistä nimeä eli 4H-liitoksi.[1]
Vuonna 2008 4H:lla oli yhteensä 83 000 jäsentä, joista alle 29-vuotiaita oli 72 000. Järjestö oli tuolloin Suomen suurin nuorisojärjestö.[8]
Vuonna 2023 Suomen 4H:hon kuului noin 45 000 jäsentä yli 190 yhdistyksessä ympäri Suomea.[5] Suomen 4H-liitto toimii valtakunnallisten 4H-yhdistysten keskustoimistona ja liitolla oli noin 40 työntekijää. Opintokeskus Sivis tukee järjestön kehittämis- ja koulutustyötä ja toiminnan merkittävin rahoittaja on maa- ja metsätalousministeriö.[3] 4H-järjestön keskustoimisto sijaitsee Helsingissä, aluetoimistoja sillä on ympäri Suomen.[2] Ruotsinkielistä 4H-toimintaa järjestää Finlands svenska 4H.[3]
4H-liiton tehtäviin kuuluu[3]:
4H-liiton hallintoelimet ovat liiton edustajakokous, valtuuskunta ja hallitus.[3]
Suomen 4H-liitolla on kuusi alueyksikköä:[9]
4H-yhdistykset vastaavat 4H:n paikallisesta nuorisotyöstä.[10] Vuonna 2021 4H:n noin 300 toimihenkilöstä noin 260 toimi paikallisessa yhdistyksessä esimerkiksi toiminnanjohtajana tai -ohjaajana.[11]
4H:ssä vapaaehtoisia luottamushenkilöitä on noin 3 500. Myös kerhojen ohjaustehtävien vapaaehtoisia on noin 3 500.[12]
Erilaisia 4H:n vapaaehtoisrooleja:[12]
4H-toimintaa järjestetään 6–28-vuotiaille lapsille ja nuorille.[10] 4H:n toimintamalli ”Kolme askelta työelämään” alkaa 4H-harrastekerhoista ja työelämätaitoja opettavasta 4H-akatemiasta ja päättyy 4H:n kautta syntyviin 4H-yrityksiin ja työpaikkoihin.[13]
Yli 13-vuotiaille nuorille tarjotaan erilaisia koulutuksia ja kursseja, jotka opastavat nuorta kohti työelämää.[10]
Järjestö järjestää leirien lisäksi valtakunnallisia kilpailuja[14], joissa valitaan esimerkiksi vuoden paras 4H-yritys[15] ja 4H-kerho.[16]. Vuonna 2021 4H:n järjestämille kesäleireille osallistui noin 20 000 lasta ja nuorta.[17] Vuonna 2020 4H järjesti etäleirejä, joita on järjestetty senkin jälkeen.[17]
4H-järjestöjen järjestämillä Ajokortti työelämään -koulutuksissa nuoret oppivat työnhakuun liittyviä taitoja ja saavat tietoa työelämän pelisäännöistä.[10] Nuorille opetetaan esimerkiksi työnhakua, ansioluettelon tekoa, työntekijän oikeuksia ja velvollisuuksia ja rahankäyttöä.[18] Nuoret voivat osallistua esimerkiksi koirien hoitoon, ikkunoiden pesuun tai erilaisiin pihatöihin.[10]
Suomen 4H käynnisti Ysit töihin -hankkeen vuonna 2019.[19] Hankkeessa koulutetaan 9-luokkalaisia nuoria ja etsitään heille työnantajia. Yritys voi osallistua toimintaan palkkaamalla nuoria yrityksen tai 4H-yhdistyksen kautta tai ostamalla 4H-yhdistykseltä viherpalvelutöitä. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa toimintaa.[18] Esimerkiksi vuonna 2021 hankkeeseen osallistui 90 4H-yhdistystä.[18]
Paikalliset 4H-yhdistyksen järjestävät 4H-kerhoja 6-12-vuotialle lapsille.[10] Myös tätä vanhemmat nuoret voivat perustaa itselleen 4H-kerhoja, jotka voivat keskittyä vaikka mangaan, moottoreihin tai elokuviin.[20] Tavallisesti 4H-kerhojen toimintaan kuuluu esimerkiksi retkeily, ruuan laitto, pelaaminen ja erilaisten tehtävien suorittaminen, joiden avulla harjoitellaan työelämätaitoja, kuten tuotteiden hinnoittelua ja tietotekniikkaa.[6] TOP-tehtäviä (lyhenne sanoista Tekemällä Oppii Parhaiten) on määritelty satoja. Joskus 4H-kerhoissa on useampia kerhokertoja kestäviä teemoja, joita voivat olla esimerkiksi luonto, lemmikkieläimet tai media.[20] 4H-kerhoja ohjaavat koulutetut kerhonohjaajat.[20] Vuonna 2022 Suomessa oli noin 3500 4H-kerhoa.[21]
4H-yrityksiä voivat perustaa 13-28-vuotiaat nuoret.[22] 4H-yrityksen vuositulojen tulee olla 50–8000 euroa.[23] Jos liikevaihto on korkeampi,yrityksen tulee hankkia y-tunnus ja alkaa maksaa arvonlisäveroa.[6] Nuoret saavat opastusta yrityksen perustamiseen ja toimintaan 4H-yhdistysten tarjoamista koulutuksista[22] sekä 4H-yritysohjaajalta.[24] 4H-yrittäjät ovat 4H:n jäseniä.[25]
4H-yrityksen voi perustaa yksin tai yritysryhmänä muiden 4H-yrittäjien kanssa.[10] 4H-yritysten joukossa on esimerkiksi kahviloita, kioskeja ja verkkokauppoja.[6] Nuoret ovat myös järjestäneet kokkauskursseja,[26] leikanneet nurmikoita ja siivonneet.[27]
Vuonna 2018 Suomessa oli yli tuhat 4H-yrittäjää,[6] vuonna 2020 1600 4H-yrittäjää. Vuoden aikana oli perustettu 850 uutta 4H-yritystä.[28] Vuonna 2022 Suomessa oli 2050 4H-yritystä, joista uusia oli yli 1100.[21]
Suomen 4H käynnisti Taimiteko-toiminnan vuonna 2019 tavoitteenaan lisätä hiilinielujen ja nuorten kesätöiden määrää. Toimintaa tukevat niin yhteistyökumppanit kuin yksityishenkilöt, jotka voivat lahjoittaa kuusen tai männyn taimia.[29] Taimia istutetaan alueille, joissa ei ole ollut vuosikymmeniin aktiivista metsä- tai maataloutta,[30] esimerkiksi turvetuotannosta poistuneille alueille.[31] Vuonna 2021 hanke toimi 12 kunnan alueella 15 kohteessa ja toimintaan osallistuneet nuoret istuttivat yli 95 hehtaaria havumetsää.[29]
Taimiteon tavoite on istuttaa vuoteen 2030 mennessä 10 000 hehtaaria uutta metsää.[32] Vuoteen 2023 mennessä hankkeessa oli istutettu noin 400 hehtaaria metsää.[31]