Tässä artikkelissa perehdymme Suomen Nuorisoseurat:n kiehtovaan maailmaan. Tutkimme Suomen Nuorisoseurat:n kaikkia puolia ja sen vaikutuksia yhteiskuntaan sen alkuperästä sen kehitykseen ajan myötä. Eri näkökulmien ja yksityiskohtaisen analyysin avulla yritämme valaista tätä tänään niin tärkeätä aihetta. Suomen Nuorisoseurat on ollut intensiivisen keskustelun ja kiistan kohteena, ja tavoitteemme on tarjota kattava näkemys, joka kutsuu pohtimaan ja keskustelemaan. Epäilemättä Suomen Nuorisoseurat on aihe, joka ansaitsee käsitellä vakavasti ja huolellisesti, ja olemme varmoja, että tämä artikkeli kiinnostaa suuresti kaikkia lukijoitamme.
Suomen Nuorisoseurat ry (vuosina 1919–1994 Suomen Nuorison Liitto ry ja vuosina 1994–2012 Suomen Nuorisoseurojen Liitto ry)[1] on lasten ja nuorten kulttuurista harrastustoimintaa tuottava järjestö. Järjestön tarkoituksena on kulttuurisen kasvatus- ja harrastustoiminnan avulla edistää lasten, nuorten ja aikuisten kokonaisvaltaista kasvua sekä aktiivista ja vastuullista kansalaisuutta. Ajatuksena on, että eri-ikäisten yhdessä toimiminen vahvistaa yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta sekä lisää hyvinvointia.
Suomen Nuorisoseurat ry on eri puolilla Suomea toimivien paikallisten nuorisoseurojen vuonna 1897 perustettu keskusjärjestö, jolla on 54 000 eri-ikäistä henkilöjäsentä. Seurat pitävät yllä talkoovoimin 700 nuorisoseurantaloa, jotka ovat monipuolisia toiminnan keskuksia alueillaan.
Nuorisoseuratoimintaa järjestetään paikallisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti. Toiminnan keskiössä ovat paikalliset seurat ja nuorisoseuralaiset.
Suomen Nuorisoseuroilla on 5 aluetoimistoa ja 6 itsenäistä keskusseuraa. Aluetoimistot ja keskuseurat tarjoavat tukea paikallisille nuorisoseuroille.
Aluetoimistot:
Keskusseurat:
Vuonna 2020 nuorisoseurat on Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija.
Jokainen lapsi, nuori ja aikuinen voi osallistua nuorisoseuratoimintaan. Järjestön keskeisiä arvoja ovat osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus.
Osallisuus tarkoittaa nuorisoseurassa yhteisöön kuulumista ja mukanaoloa. Jokainen voi vaikuttaa yhteiseen tekemiseen ja toimintaan. Yhteisöllisyys on yhdessä toimimista ja tekemisen riemua. Siihen kuuluvat tasavertainen vuorovaikutus ja yhteenkuuluvuus sekä yhteiset kokemukset. Nuorisoseurassa kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia. Toiminta on avointa ja arvostavaa ja siihen on helppo tulla mukaan.
Keskeisimmät harrastusalat ovat tanssi, teatteri, musiikki ja liikunta sekä oman asuinalueen kehittäminen ja kansainvälinen toiminta. Suomen Nuorisoseurojen harrastusryhmiä on satoja eri puolilla Suomea. Seurantaloilla ja muissa seurojen ylläpitämissä toimitiloissa järjestetään harrastustoiminnan lisäksi myös erilaisia kulttuuritapahtumia ja leirejä. Tunnetuimpia valtakunnallisia tapahtumia ovat Pispalan Sottiisi, Folklandia, Tanssimania, Kalenat, Ramppikuume ja Teatterilaiva.
Tunnettuja maakunnallisia tapahtumia ovat mm. Ylä-Savon piiri järjestämät Talvipäivät Iisalmessa, Hämeen, Varsinais-Suomen ja Satakunnan piirien järjestämä Kalkkareitten kulttuurikeikka sekä Lapin piirin järjestämä Jutajaiset.
Nuori taide – Young art on tavoitteellisesti etenevää teatterialan peruskoulutusta. Valtakunnallista taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman pohjalta rakennettua Young Art -tuoteryhmälle suunniteltua teatteritaiteen perusopetussuunnitelmaa noudatetaan valtakunnallisesti kaikissa Young Art -teatterikouluissa. Young art –teatterikoulutoiminta on pilotoitu ja sitä on aktiivisesti kehitetty Rovaniemellä ja Lahdessa.
Suomen Nuorisoseurat edistää lasten ja nuorten sekä heidän kanssaan toimivien aikuisten mahdollisuuksia osallistua kansainväliseen toimintaan. Järjestö on mukana myös Eurooppalaisessa Vapaaehtoispalvelussa (EVS).
Suomen Nuorisoseurat koordinoi lasten osallisuutta edistävää Lapset Äänessä -hanketta.
Tempoa Tenaviin musiikkiliikuntatoiminta on Kalevan Nuorten Liiton rekisteröimä toimintamuoto pienille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Kalevan Nuorten Liiton purkautuessa vuonna 2012 toiminnot siirrettiin osaksi Suomen Nuorisoseurat ry:tä.
Tempoa Tenaviin -musiikkiliikuntaryhmät ovat lasten ja aikuisten yhteisiä kohtaamispaikkoja, jossa liikutaan, leikitään, lauletaan ja temppuillaan. Toiminnan tavoitteena on lapsen ja aikuisen välisen vuorovaikutuksen lisääminen ja lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen tukeminen musiikin ja liikunnan keinoin. Tärkeitä tekijöitä ovat liikunnan ilon, vauhdin hurman sekä lämmön ja läheisyyden tuottaminen ja kokeminen. [2] Toiminnan käynnistäminen ja ohjaajana toimiminen edellyttävät Tempoa Tenaviin ohjaajakoulutuksen suorittamista sekä tuotemerkkisopimuksen tekemistä Suomen Nuorisoseurat ry:n kanssa.
Harrastusryhmiä on ympäri Suomea. Tempoa Tenaviin -koulutusta järjestetään ympäri Suomen.
Harrastusryhmiä ohjaavat lasten toiminnasta kiinnostuneet ja harrastusalaan perehtyneet vapaaehtoiset aikuiset ja nuoret. Liitto järjestää ohjaajakoulutusta ja tuottaa aineistoja kerhotoiminnan tukemiseksi.
KNoppi on ohjaajakoulutus, joka antaa valmiudet lasten ja varhaisnuorten kerhojen ja ryhmien ohjaamiseen nuorisoseuroissa.
Teatterikasvatuksen ohjaajakoulutus tarjoaa työkaluja sekä teatteriryhmän ohjaamiseen että muuhun kerho- ja ryhmätoimintaan. Teatterikasvatuksen ohjaajakoulutuksen toteuttavat Sivistysliitto ja Opintokeskus Kansalaisfoorumi, Suomen Nuorisoseurat sekä Suomen Harrastajateatteriliitto.
Tavoitteena on antaa valmiuksia sirkuksesta kiinnostuneille ohjaajille erilaisten sirkuslajien (jongleeraus, tasapainoiluakrobatia ja ilma-akrobatia) ohjaamisessa harrastuksen alkuvaiheessa.
Tempoa Tenaviin on Kalevan Nuorten Liiton rekisteröimä musiikkiliikunnan toimintamuoto pienille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Musiikkiliikuntaryhmät ovat lasten ja aikuisten yhteisiä kohtaamispaikkoja, jossa liikutaan, leikitään, lauletaan ja temppuillaan. Tavoitteena on lisätä lapsen ja aikuisen vuorovaikutusta ja tukea lapsen kokonaisvaltaista kehitystä musiikin ja liikunnan keinoin. Kalevan Nuorten Liiton yhdistyessä Suomen Nuorisoseurat ry:hyn Tempoa Tenaviin -toiminta siirtyi osaksi Suomen Nuorisoseurojen toimintaa.
Kansantanssin ohjaajakoulutuksen tavoitteena on antaa kansantanssin harrastajalle valmiudet toimia kansantanssiryhmän ohjaajana. Koulutus perehdyttää suomalaisen kansantanssin tekniikkaan ja sen opettamiseen, ryhmän toimintaan ja sen ohjaamiseen sekä harrastustoiminnassa kasvattajana toimimiseen.
Ohjaajien olohuone on ohjaajien kohtaamispaikka, jossa ohjaajat jakavat kokemuksia ohjaajuudesta ja saavat uusia virikkeitä ohjaajana toimimiseen.
| Rahoituksen lähde | 2020 | 2019 | 2018 | 2017 | 2016 | 2015 | 2014 | 2013 | 2012 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille[3] | 1 065 000 € | 1 121 000 € | 1 100 000 € | 1 100 000 € | 1 060 000 € | 957 500 € | 950 000 € | 950 000 € | 660 000 € |