Nykyään 7 (luku) on ajankohtainen aihe, joka on saanut suuren merkityksen yhteiskunnassa. Tekniikan kehittymisen ja sosiaalisen dynamiikan muutosten myötä 7 (luku) on kiinnittänyt laajan yleisön huomion. Alkuperäistään nykypäivään 7 (luku) on ollut tutkimusten, keskustelujen ja pohdiskelujen kohteena, jotka ovat edistäneet sen kehitystä ja ymmärtämistä. Tässä artikkelissa tutkimme 7 (luku):n eri puolia analysoimalla sen vaikutusta jokapäiväiseen elämään, sen vaikutuksia eri alueilla ja tulevaisuuden näkökulmia, joita tälle aiheelle suunnitellaan.
Luonnolliset luvut | |
---|---|
Kardinaaliluku | seitsemän |
Järjestysluku | seitsemäs |
Numeromerkin nimi |
seitsemän[1], seitsikko, seitsemäinen; arkikielessä seiska[1], seitonen[1] |
Tekijät | 1, 7 |
Alkutekijät | |
Roomalainen numero | VII |
Kreikkalainen numero | ζ' |
Binääriluku | 111 |
Oktaaliluku | 7 |
Duodesimaaliluku | 7 |
Heksadesimaaliluku | 7 |
Vigesimaaliluku | 7 |
7 (seitsemän) on luonnollinen luku, jota edeltää luku kuusi ja seuraa luku kahdeksan.
Suomessa 1950-luvulla ensimmäistä kertaa käyttöön otettu poikkiviiva on Keskisuomalainen-lehden mukaan muualla Euroopassa harvinainen. Ajatuksen viivasta esitti jo 1900-luvun alussa kenraali Vilho Nenonen, joka piti sitä tärkeänä tykistölle.[2]
Vuoden 2004 opetussuunnitelmassa poikkiviiva poistettiin samalla, kun se poistettiin kirjaimista q ja z. Tämä kuitenkin aiheutti numeron sekoittumisen numeron 1 kanssa, mikä johti tulkintavaikeuksiin muun muassa vaaleissa ja ylioppilaskirjoituksissa. Kaikki kolme poikkiviivaa palautettiin opetussuunnitelmaan vuonna 2016.[3]
Esseetyylisessä tekstissä seitsemän kirjoitetaan yleensä kirjaimin.[4]
Luku on jaollinen luvulla 7, mikäli jaettavan luvun ensimmäisten numeroiden muodostama luku, josta vähennetään viimeinen numero kerrottuna kahdella, on seitsemällä jaollinen. Esimerkiksi luku 7 jakaa luvun 1 512, koska ja .[10]