Nykyään Achhamin piirikunta on aihe, josta on tullut yhä tärkeämpi yhteiskunnassa. Teknologian ja globalisaation myötä Achhamin piirikunta:stä on tullut keskeinen keskustelu- ja pohdiskelupaikka monille. Tässä artikkelissa tutkimme Achhamin piirikunta:een liittyviä eri näkökohtia sen vaikutuksesta jokapäiväiseen elämään sen vaikutuksesta ammattialalla, mukaan lukien sen historiallinen merkitys. Tämän analyysin avulla pyrimme valaisemaan Achhamin piirikunta:tä ja tarjoamaan laajan ja yksityiskohtaisen yleiskatsauksen tästä aiheesta, joka kiinnittää edelleen miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa.
Achhamin piirikunta अछाम, Achāma |
|
---|---|
![]() Achhamin piirikunnan sijainti Nepalissa. |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio |
![]() |
Kehitysalue | Kaukolännen kehitysalue |
Vyöhyke | Seti |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Mangalsen (10 458 as., 2011) |
Pinta-ala ([1]) | 1 680 km² |
Väkiluku (2011) ([2]) | 257 477 |
– väestötiheys | 153 as./km² |
HDI (2011[3]) | 0,378 |
Lyhenteet | |
– ISO 3166 | NP-SE |
ddcachham.gov.np | |
Achhamin piirikunta (nepaliksi अछाम, Achāma) on yksi Nepalin 75 piirikunnasta. Se sijaitsee Nepalin Kaukolännen kehitysalueen Setin vyöhykkeellä. Piirikuntaa rajaavat pohjoisessa Bajhangin ja Bajuran, idässä Kalikotin ja Dailekhin, etelässä Surkhetin sekä lännessä Dotin piirikunta. [4]
Achhamin piirikunnassa asui vuonna 2011 yhteensä 257 477 henkeä (231 285 as. vuonna 2001). Piirikunnan pinta-ala on 1 680 neliökilometriä ja väestötiheys 153 as./km2.[1][4] Vuoden 2011 väestönlaskennan aikaan piirikunnassa ei ollut kaupunkeja. Hallinnollinen keskus oli tuolloin suurimman kyläkehityskomitean (VDC) Mangalsenin (10 458 as., 2011) keskustaajama.[2]
Vuonna 2011 Achham oli yksi Nepalin kymmenestä heikoimmin kehittyneistä piirikunnista. Inhimillisen kehityksen indeksin arvo piirikunnalle oli 0,378.[3]
Luonnonmaantieteellisesti piirikunta ryhmitellään yleensä Nepalin Kaukolännen kumpuvyöhykkeeseen kuuluvaksi.[5] Tarkemmassa kasvillisuusvyöhykejaottelussa piirikunnasta 27,4 % voidaan luokitella ylempään trooppiseen, 58,3 % subtrooppiseen, 12,2 % lauhkeaan ja 1,0 % subalpiiniseen kasvillisuusvyöhykkeeseen sekä 1,2 % vesistöihin kuuluvaksi.[5]