Agaavet
Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Agaavet:tä, joka on nykyään erittäin tärkeä aihe. Kautta historian Agaavet on ollut keskustelun ja kiistelyn aiheena, mikä on herättänyt suurta kiinnostusta sekä akateemisessa että kansanelämässä. Agaavet:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmiselämän eri osa-alueilla alkuperästään sen vaikutukseen nykypäivän yhteiskuntaan. Tarkastellaan perusteellisen analyysin avulla Agaavet:een liittyviä eri näkökohtia, pohditaan sen merkitystä, vaikutuksia ja merkitystä nykymaailmassa. Epäilemättä Agaavet on aihe, jota kannattaa tarkastella syvällisesti ja yksityiskohtaisesti, jotta sen vaikutus ja ulottuvuus nyky-yhteiskunnassa ymmärretään.
| Agaavet | |
|---|---|
 Sisalagaave (Agave sisalana) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophyta |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Asparagales |
| Heimo: | Parsakasvit Asparagaceae |
| Alaheimo: | Agavoideae |
| Suku: |
Agaavet Agave L. |
| Lajeja | |
|
useita kymmeniä, mm:
Agave americana |
|
| Katso myös | |
Agaavet (Agave) ovat mehikasveja, jotka kuuluvat laajan parsakasvien (Asparagaceae) heimon alaheimoon Agavoideae.[1] Enimmäkseen ne kasvavat Meksikossa, mutta myös Yhdysvaltojen etelä- ja länsiosissa sekä Väli-Amerikassa ja Etelä-Amerikan trooppisilla alueilla. Sukuun kuuluu yli sata lajia. Joitakin kasvatetaan koristekasveina myös Euroopassa kuivilla ja kuumilla alueilla.[2]
Tuntomerkit
Kasvien suuri lehtiruusuke on tukevan ja yleensä hyvin lyhyen varren päässä, jolloin saattaa näyttää siltä kuin lehdet kasvaisivat suoraan maasta. Kukin ruusuke kukkii melko vanhana - yleensä ainakin kahdeksanvuotiaana. Kasvi käyttää kaiken energiansa kukintaan ja siementen tuottamiseen, ja kukkinut lehtiruusuke kuihtuu pois. Joskus kukkavarsista syntyy uusia pikkutaimia.[2]
Lehdet ovat suuria, sitkeitä, meheviä, vahapintaisia, ja niiden kärjessä on vahva ja terävä piikki. Kooltaan ne voivat olla yli metrinkin mittaisia. Kukat ovat valkoisia, kellertäviä tai vihertäviä ja sijaitsevat runsaskukkaisissa, jättiläismäisissä kerrannaistertuissa tai tähkissä pitkien vanojen (jopa 7 m) latvoissa.[3]
Käyttö
Meksikossa useista agaavelajeista valmistetaan väkevää mezcal-viinaa. Laji Agave tequilana eli tequila-agaave (siniagaave) on tequilan pääraaka-aine.[4] Lajia Agave sisalana eli sisalagaavea käytetään kuituna naruihin ja köysiin, muun muassa riippumattoihin ja hattuihin.[5] Agaaven mehusta keitetään myös makeutukseen tarkoitettua agave-/agaavesiirappia, jota myydään Suomessa pääasiassa luomukaupoissa.
Lajeja ja lajikkeita
- jättiagaave (Agave americana)
- kulta-agaave (Agave americana ’Marginata’)
- raita-agaave (Agave angustifolia ’Marginata’)
- valkoagaave (Agave celsii var. albicans)
- siniagaave (Agave ferox)
- lanka-agaave (Agave filifera)
- hammasagaave (Agave parrasana)
- ripsuagaave (Agave schidigera)
- sisalagaave (Agave sisalana)
- siiliagaave (Agave stricta)
- tequila-agaave (Agave tequilana)
- kruunuagaave (Agave victoriae-reginae)
- jukka-agaave (Agave yuccifolia) [6]
- arizonanagaave (Agave arizonica)
- tähkäagaave (Agave attenuata)
- kuituagaave (Agave fourcroydes)
- sonoranagaave (Agave parviflora)
- kalifornianagaave (Agave shawii)
Lähteet
- Kasvien maailma. Otavan iso kasvitietosanakirja, osa 1. Helsinki Otava 1979. ISBN 951-1-05098-2
- Räty, E. ja Alanko, P. 2004: Viljelykasvien nimistö. - Puutarhaliitto, Helsinki. ISBN 951-8942-57-9
- Stevens, P. F. 2001–: Angiosperm Phylogeny Website. http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/
Viitteet
- ↑ Stevens 2001–
- ↑ a b Desert tropicals (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kasvien maailma 1: 40.
- ↑ Tequila and Mezcal Facts
- ↑ Sisal - types of straws Cowboy Hat Info
- ↑ Räty ja Alanko 2004, s. 20.