Nykyään Aina Mannerheim on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Yhteiskunnallisella, poliittisella, kulttuurisella ja taloudellisella alalla Aina Mannerheim:stä on tullut jatkuva läsnäolo elämässämme. Olipa kyse teknologisesta kehityksestä, hallituksen politiikkojen muutoksista tai yksinkertaisesti sen vaikutuksista tapaamme olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, Aina Mannerheim on edelleen kiinnostava ja keskustelunaihe. Tässä artikkelissa tutkimme Aina Mannerheim:n vaikutusta ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa ja kuinka sen vaikutus on muokannut nykyisyyttämme ja tulevaisuuttamme.
Aina Johanna Mannerheim (o.s. Ehrnrooth; 17. heinäkuuta 1869 Nastola[1] – 5. tammikuuta 1964 Tukholma[2]) oli suomalainen laulaja, äänialaltaan mezzosopraano. Hän piti sortovuosien aikana vuosina 1899–1903 konsertteja kansanvalistustyön hyväksi Suomessa ja muualla Pohjoismaissa.[1] Hänen puolisonsa oli vuodesta 1896 varatuomari, kreivi Carl E. J. Mannerheim.[3]
Mannerheimin vanhemmat olivat protokollasihteeri Carl Albert Ehrnrooth ja kreivitär Lovisa (Louise) de Geer. Hän opiskeli laulua Saint-Yves Baxin ja Mathilde Marchesin oppilaana Pariisissa 1893–1896. Hän konsertoi kaikissa Pohjoismaissa.[3][4] Mannerheimin pitäessä marraskuussa 1900 Ina Langen kanssa konserttia Suomessa kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov peruutti konserttiluvan, mutta neuvokkaat esiintyjät löysivät tavan jatkaa esiintymistään ja nolasivat siten kenraalikuvernöörin.[5] Mannerheim muutti vuonna 1903 Ruotsiin, kun Bobrikov karkotti hänen aviomiehensä Suomesta.[6]
Mannerheimin veljiä olivat vuorineuvos Georg Ehrnrooth, pankinjohtaja Axel Ehrnrooth ja professori Ernst Ehrnrooth.[7]