Nykymaailmassa Albatrossit:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Albatrossit on syntymästään lähtien herättänyt kiinnostusta ja huomion niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin keskuudessa. Se on aihe, josta on keskusteltu, keskusteltu ja analysoitu eri alueilla, sillä sen vaikutukset ja laajuus ylittävät rajat ja kattavat monia jokapäiväisen elämän osa-alueita. Albatrossit:llä on osoitettu olevan merkittävä vaikutus yhteiskuntaan, talouteen, kulttuuriin ja siihen, miten ihmiset näkevät ympäröivän maailman. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Albatrossit-ilmiötä ja sen merkitystä nykyään analysoimalla sen vaikutuksia ja roolia modernin yhteiskunnan eri näkökohtien kehityksessä ja muuttamisessa.
Albatrossit | |
---|---|
![]() Kuningasalbatrossi (Diomedea epomophora) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Ulappalinnut Procellariiformes |
Heimo: |
Albatrossit Diomedeidae G. R. Gray, 1840[1] |
Katso myös | |
Albatrossit (Diomedeidae) ovat ulappalintujen lahkoon kuuluva suurten, kapeasiipisten merilintujen heimo. Valtaosa albatrossilajeista elää eteläisellä pallonpuoliskolla. Siellä ne keskittyvät subantarktisille merialueille ja kylmien merivirtojen ympäristöön.
Albatrossien siivet ovat kapeat, ja niiden nokka on iso, vahva ja teräväreunainen. Jaloissa ei ole taaksepäin osoittavaa varvasta (”peukaloa”) ja kolme varvasta ovat räpylän keskellä. Albatrossit voivat lentää todella pitkiä matkoja käyttäen muidenkin pitkäsiipisten lintujen ja purjekoneiden suosimaa dynaamista purjelentoa, jossa ne nousevat ylös ilmakehän nousuvirtausten mukana haaskaamatta omaa energiaansa nousuliikkeeseen.
Albatrossien ravintoa ovat pienet mustekalat, kalat ja äyriäisistä eritoten krillit.
Suurin osa albatrossilajeista on uhanalaisia. Osasyyllisiä niiden harvinaistumiseen ovat pitkäsiimaa käyttävät ammattikalastajat ja merten muovijäte. Albatrossi on merimiesten onnenlintu.