Mustakulma-albatrossi
Tämän päivän artikkelissa perehdymme Mustakulma-albatrossi:een, aiheeseen, joka on viime aikoina kiinnittänyt monien huomion. Mustakulma-albatrossi on ollut niin asiantuntijoiden kuin fanienkin keskustelun, kiinnostuksen ja tutkimuksen kohteena sen merkityksen vuoksi nyky-yhteiskunnassa, vaikutuksensa jokapäiväiseen elämään tai historialliseen merkitykseen. Mustakulma-albatrossi on aihe, joka ansaitsee tarkastelun yksityiskohtaisesti ja kattavasti sen alkuperästä nykyiseen tilanteeseensa, eri alueilla vaikuttaneen vaikutuksensa ja ajan myötä kehittyneen kehityksen kautta. Tässä artikkelissa perehdymme sen eri puoliin, analysoimme sen vaikutuksia ja löydämme sen todellisen merkityksen nykyisessä kontekstissa.
| Mustakulma-albatrossi | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Ulappalinnut Procellariiformes |
| Heimo: | Albatrossit Diomedeidae |
| Suku: | Etelänalbatrossit Thalassarche |
| Laji: | melanophris |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
|
|
|
Mustakulma-albatrossi (Thalassarche melanophris) on keskikokoinen eteläisen pallonpuoliskon albatrossi. Lajin nimesi Coenraad Jacob Temminck 1828.
Koko ja ulkonäkö
Linnun pituus on 80–95 cm ja siipien kärkiväli keskimäärin 2,4 m. Lajinimi on peräisin silmän yllä olevasta kapeasta mustasta juovasta. Vartalo ja pää ovat valkoiset, siipien yläpinta ja selkä ovat tummanharmaat ja siipien alapinta mustan ja valkoisen kuvioima. Pyrstö on tumma. Nokka on keltainen. Nuoret ja esiaikuiset linnut ovat aikuisen värisiä, mutta nokka on tumman luunvärinen ja siinä on tumma kärkitäplä. Sukupuolet ovat samannäköiset. Koiras on hieman naarasta kookkaampi. Laji voi elää yli 30-vuotiaaksi.
Esiintyminen
Maailman populaation koko on 1–2,5 miljoonaa yksilöä, joista pesiviä pareja on noin 530 000–680 000. Laji on yksi runsaslukuisimmista albatrosseista. 60–80 % mustakulma-albatrosseista pesii Falklandinsaarilla, 10–20 % Etelä-Georgiassa ja 3–20 % Chilen edustan saarilla. Pienempiä populaatioita asuu myös Intian valtamerellä Kergueleninsaarilla ja Crozetsaarilla sekä Australian ja Uuden-Seelannin vesillä Heard-, McDonald-, Macquarie-, Campbell-, Antipodes- ja Snares-saarilla.
Lajin pesimäpopulaatioiden havaittiin 2010-luvulla tehdyissä tutkimuksissa olevan pääsääntöisesti kasvussa, vaikka pitkäsiimakalastus uhkaa lajia.[1]
Elinympäristö
Pesimäsaaret ovat yleensä jyrkkärantaisia ja vuoristoisia, paikoin myös tasaisia. Pesimäajan ulkopuolella mustakulma-albatrossit vaeltelevat Antarktiksen vesillä sekä eteläisellä Atlantilla ja Intian valtamerellä.
Lisääntyminen
Pari muodostaa elinikäisen parisuhteen. Sukukypsä noin 10 vuoden ikäisenä. Laji pesii joka vuosi. Pesä on noin 60 cm korkea kasa, joka on koottu ruohoista ja mudasta. Naaras munii yhden munan, jota molemmat puolisot hautovat.
Ravinto
Syö pääasiassa krillejä mutta myös mustekaloja, kaloja ja haaskoja.
Lähteet
- Perrins, Christopher M. (päätoim.) 1992: Otavan lintutieto - Maailman linnut. Otava. Italia. ISBN 951-1-12001-8
- savethealbatross (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
- ↑ a b BirdLife International: Thalassarche melanophris IUCN Red List of Threatened Species. Version 2017.3. 2017. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 1.1.2018. (englanniksi)