Tässä artikkelissa perehdymme Albert Ingman:n jännittävään maailmaan tutkimalla sen alkuperää, sen merkitystä nykyään ja sen vaikutuksia yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Monitieteisen lähestymistavan avulla tutkimme Albert Ingman:n eri puolia sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin sen soveltamiseen tieteessä ja teknologiassa. Uppoudumme sen historiaan, analysoimme sen vaikutuksia nykyisyyteen ja katsomme sen tarjoamia mahdollisia tulevaisuuden näkymiä. Albert Ingman on aihe, joka herättää kiinnostuksen niin asiantuntijoissa kuin faneissakin, ja tässä artikkelissa pyrimme syventymään sen monimutkaisuuteen, monimuotoisuuteen ja merkityksellisyyteen ymmärtääksemme paremmin ympärillämme olevaa maailmaa.
Albert Ingman | |
---|---|
![]() Albert Ingman vuonna 1907. |
|
Kansanedustaja | |
22.5.1907–31.7.1908
|
|
Ryhmä/puolue | SDP |
Vaalipiiri | Uusimaa |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 11. maaliskuuta 1871 Helsingin pitäjä |
Kuollut | 28. joulukuuta 1948 (77 vuotta) Helsinki |
Ammatti | maalari |
|
Albert Konstantin Ingman (11. maaliskuuta 1871 Helsingin pitäjä – 28. joulukuuta 1948 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1907–1908.[1] Ingman oli suomenruotsalaisen työväenliikkeen alkuvuosien johtohahmoja, mutta luopui järjestötehtävistään jo eduskuntakautensa päätyttyä.
Tapanilassa syntyneen Ingmanin vanhemmat olivat talollisen poika Albert Ingman (1839-1875) ja Maria Sofia Lindberg (s. 1845). Hän oli jonkin aikaa merimiehenä ja työskenteli sen jälkeen maalarina Helsingissä.[1] Vuosisadan vaihteessa Ingman kuului Helsingin ruotsalaisen työväenyhdistyksen (HSAF) sekä Suomen ruotsalaisen työväenliiton (FSA) perustajajäseniin ja toimi molempien puheenjohtajana.[2] Vuosina 1903-1905 hän oli Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen työväestön edustajana ruotsalaisen puolueen listalta.[3] Ingman vaikutti myös maalarien ammattiyhdistyksessä ja oli suurlakon jälkeen muodostetun Helsingin työväenasiainlautakunnan jäsen.[4]
Vuonna 1907 Ingman valittiin kansanedustajaksi Suomen ensimmäisissä yksikamarisen eduskunnan vaaleissa. Hänen ainoaksi jäänyt kansanedustajakautensa päättyi jo heinäkuussa 1908 eduskunnan hajottamiseen.[1] Eduskuntatyönsä jälkeen Ingman jätti aktiivipolitiikan, mutta jatkoi järjestötoimintaa rivijäsenenä. Viimeisinä vuosinaan häntä pidettiin suomenruotsalaisen työväenliikkeen arvostettuna veteraanina, joka oli myös FSA:n kunniajäsen.[2]
Ingman kuoli Kivelän sairaalassa 77-vuotiaana joulukuussa 1948.[2] Hänet on haudattu Helsinkiin Suomen kaartin hautausmaalle.[5]
Ingmanin puoliso oli Ida Lovisa Lindström (1877-1954), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1897. Pariskunnalla oli kaksi lasta.[1]